Joukko epämääräistä hippilössiä pääsee tutustumaan ikiaikaiseen toimintaan eli metsästykseen juurikin vastaanottavasta päästä. Sääskien runtelemat karvanaamat ovat yli-innokkaita harrasteessaan ja eivät kovinkaan nirsoja riistan suhteen.
Patrik Syversen ohjaa ja käsikirjoituksen kanssa apuna on Nini Bull Robsahm ja ajankohtanakin on pahaenteinen 1974 jolloin Texasissa alettiin soveltaa kaksitahtimoottorin pyörittämää käsityökalua. Esikuva on siis varsin voimakas ja Håvard Byrkjeland käyttää kuvauksessa luonnonvaloa, pitkiä otoksia ja käsivarakuvausta luomaan mahdollisimman autenttisen vaikutelman. Sanomattakin on selvä että havumetsävyöhyke toimii eri tavalla Texasiin verrattuna, mutta samankaltaisuudet ovat huomattavat.
Koska esikuva on niin voimakas niin Syversenin on hyvin vaikea kohottaa elokuvansa varsin mitätöntä imitaatiota korkeammalle. Onneksi verta, kipua ja epämiellyttävää miljöötä on saatu mukaan aika isosti ja se on hyvä juttu se. Näyttelijät ovat osaavia, mutta koska leffa itsessään ei anna minkäänlaista syytä piitata heistä ei heidän suorituksiaan voi haukkua, mutta ei myöskään kehua.
Avoimesti Texasin työkaluhenkirikosta lainaava Syversen puristaa junttikauhun alkutekijöihinsä, maustaa sitä lipeäkalamaan havumetsällä ja saa aikaan varsin mitäänsanomattoman läträysleffan. Meininki on karua, mutta se ei riitä hyvään elokuvaan eikä edes hyvään läträysleffaan.
