Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä kuvaa kahden pojan löytöretkestä rock’n’rollin ihmeelliseen mailmaan. Niila ja Matti ovat pohjoisessa Pajalan kylässä eläviä poikia. Suomen ja Ruotsin rajamailla olevan kylän elämää sivittävät voimakas suomenruotslaisuus ja lestadiolaisuus. Kaukaiset serkkupojat lahjoittavat mummon hautajaisissa pojille Rock’n’Roll Music-singlen, jonka jälkeen mikään ei ole enää entisensä. Elokuva on kokonaisuudeltaan sympaattinen kuvaus syrjäkylältä maustettuna kahden pojan kasvutarinalla.
Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä perustuu samannimiseen Mikael Niemen palkittuun romaaniin. Kuten kirjassakin tarina etenee episodimaisesti tapahtumasta toiseen ja on jaettu pääosiltaan ajallisesti kahteen ajanjaksoon; lapsuuteen ja nuoruuteen. Pienissä tapahtumajaksoissa etenevä tarina orjailee kirjan tapahtumia niin hyvässä kuin pahassakin. Tietenkin jotain on jätetty pois, mutta pääosin edetään hyvinkin tarkasti alkuperäisteoksen mukaan. Mikael Niemen välillä aika lennokkaastikin maalaileva tarinointi siirretään yllättävänkin suoraan filmille. Monet ratkaisut toimivat hyvin vaikka ei heti uskoisi -esimerkkinä esim. siirtymä lapsuudesta nuoruuteen. Tarina kerrotaan Matin kertomana kokonaisuudessaa takautumana, ikäänkuin pienenä muisteluhetkenä – katsokaa niin tiedätte.
Kokonaisuudessaan elokuva sijoittuu ehdottomasti uuden kotimaisen elokuvan parempaan puoliskoon. Jo näyttelijätyö varmistaa asian yksiselitteisesti. Päärooleissa nähtävät Max Enderfors ja Andreas af Enehjelm vetävät sarkansa upeasti. Jos Perttu Lepän Helmiä ja sikoja ansaitsi näyttelijätyöllään Jussipatsaita on silkka vääryys kun Andreas af Enehjelm ei saa tuotannon suomenruotsalaisuuden takia tänä vuonna samaa kunniaa. Paljoa ei muuten jälkeen jää vastaavat roolit lapsuuden ajasta vetävät Tommy Vallikari ja Niklas Ulfvarsson. Myös Jarno mäkinen lestadiolaisperheen vähäpuheisena isänä on paikallaan. Tietenkin mukana täytyy olla myös se kylän kummajainen, joka tälläkertaa on kulkukauppias Ryssi, jota esittämässä nähdään Gustav Viglund.
Jo aiheeltaan elokuva on selvästi nuorisoon vetoava ja hyvä oivaltava tarina takaa myös vanhemman väen suosion. Pieni ripaus arkisempaa elämänmakua olisi tehnyt elokuvasta todella onnistuneen. Valitettavasti tälläkään kertaa ei ylilyönneiltä tietyin paikoin vältytä mikä sinänsä hieman syö kokonaisuutta. Tarinan hienot tragikoomiset tapahtumat eivät välttämättä tarvitsisi sitä viimeista komediallista alleviivausta samoin kuin juuri tietyissä roolihahmoissa on havaittavissa liiallista sterotypiaa. Kokonaisuudessaan iranialisperäinen ohjaaja Reza Bagher on löytänyt punaisen langan vallan mainiosti.
Elokuva on erityisesti sukua muutaman vuoden takaiselle Kahlekuninkaalle, niin aiheeltaan ja myös sijoittuu maantiteellisestikkin samoille seuduille. Vittulanjänkä vetää kuitenkin pidemmän korren. Muutama hieno kohtaus vaatii erillismaininnan. Oikestaan tarina pääsee vauhtiin sen jälkeen kun Matti saa isältään saunan jälkeen muutaman elämänohjeen. Myös häät ja miesten kilpasaunonta ovat ratkiriemukkaita tapahtumia. Vastapuolena mainittakkoon myös Niilaksen perheen edesottamukset ahdasmielisen uskonnon vallitsevassa perheessä.
DVD:n kuva on laadukas ja pläjäys on varusteltu oikein DTS-äänillä. Ainoana extrana nähdään pätkä Pajalassa pidetystä elokuvan ensi-illasta.
