Iso betonivalu on tapahtumassa, mutta Ivan Locke (Tom Hardy) ei sattuneesta syystä voi olla paikalla tarkastamassa kaikkia lukemattomia yksityiskohtia. Sellainen temppu herättää aiheellista kiukkua ylä- ja alapuolella, mutta henkilökohtainen tarve korjata tehty virhe ajaa sellaisien velvoitteiden ohitse ja mikään hinta ei ole liian suuri kun mies tekee oikein.
Steven Knight ohjaa ja käsikirjoittaa elokuvaa joka puskee elokuvallisen minimalismin hyvin pitkälle. Leffassa näkyy vain yksi henkilö, mutta puhelimen kautta hän voi kommunikaattorisoida muun mualiman kanssa ja samalla hänen menneisyytensä ja ympäristönsä valottuu. Leppoisasti aikaa puristava käsikirjoitus maalaa rehellisen ja kaunistelemattoman kuvan miehestä joka tekee kaiken täsmällisen oikealla tavalla ja nyt kun sisäinen pakko istuu kuskina on sama oikein tekemisen vimma yhä matkustajana. Luonnollisesti leffan käynnistänyt päätös tehdä oikein on kaikkea muuta kuin ilmainen ja miehisyyteen kuuluu se että niiden hinta maksetaan mukisematta ja valittamatta.
Tom Hardy on leffan ainoa näkyvä persoona ja Ivan Locke on äärimmäisen käytännöllinen mies. Vaikka oikein tekemisen hinta on ammatillinen ja henkilökohtainen [movie]Perikato[/movie] ei se saa häntä luopumaan aikeestaan ja koska kyseinen päätös on vielä tehty epäitsekkäästä syystä on se suorastaan ihailtavan rohkea sellainen. Locke teki virheen ja nyt hänen [B]pitää[/B] korjata se ja ainoastaan hänen oma tahtonsa ja kytevä viha väärin tekemisen avatarta kohtaan on motivoijana. Puhelimen kautta muut henkilöt joiden elämään Locke vaikuttaa tulevat ilmi ja näiden reaktiot vaihtelevat raivosta epätoivoon ja Locke antaa apua sitä tarvitseville, suo lohtua sitä tarvitseville ja valittamatta kestää ansaitun vihan.
Visuaalinen ilme on asianmukaisen pelkistetty, sillä koko elokuva on pelkkä yksi, pitkä ajomatka minkä dramaattiset tapahtumat tiivistyvät reilun tunnin mittaiseksi elokuvaksi missä demonstroidaan että mies maksaa oikean teon hinnan.
Minimalistinen draama oikein tekemisestä maksaa miehelle valtavan summan, mutta leffan loppuessa se on maksettu ja seuraava askel on mahdollista ottaa eteenpäin. Minimalismin merkkiteos ja hyvä argumentti miehuuden syvemmästä olemuksesta, mutta Ivan Locken metaforallinen ja kirjaimellinen matka ei saavuta sen enempää. Hyvä elokuva joka tapauksessa ja se on tärkeintä se.
