Ohjaaja Paprika Steenin esikoistyö ei ole ihan perinteisintä draamaa, mutta koskettaa varmasti jokaista katsojaa. Elokuva on tarina nuoresta avioparista Britista (Sofie Gråbøl) ja Claesista (Michael Birkkjær), jotka ovat menettäneet ainoan lapsensa rattijuopon (Karen-Lise Mynster) yliajamana. Traaginen tapahtuma ei tietysti voi olla jättämättä jälkiään. Kumpikin käsittelee tilannetta omalla tavallaan. Sosiaalityöntekijänä toimiva Britt hautautuu työhönsä ja hakee lohtua erään asiakkaan lapsesta, kun taas Claes ei kykene enää tekemään työtään ja lähtee omalle hiljaiselle kostoretkelleen. Yhtä hukassa ovat Britin ja Claesin ystävät Nisse (Søren Pilmark) ja Vivi (Lena Endre), jotka yrittävät epätoivoisesti auttaa nuortaparia.
Kokonaisuudessaan elokuva on täynnä hyviä näyttelijäsuorituksia. Päähenkilöiden ahdistus on todella käsinkosketeltavaa, eikä mitään helppoa ratkaisua tilanteesta pois ole. Miten sietää kestämätön on ydinkysymys, ja voittaako kosto tuskan. Loppu jää hiukan avoimeksi tai jollain tavoin epätyydyttäväksi. Itse asiassa käsikirjoittaja (Kim Fupz Aakeson) ja ohjaaja olivat suurissa erimielisyyksissä lopusta. Steen halusi onnellisemman lopun ja sai tahtonsa lävitse. Musiikista huolehtii ohjaajan veli Nikolaj Steen.
