Ruotsista on jo tullut muutama kauhuelokuva aiemminkin, mutta mielestäni vasta Frostbite räjäyttää potin. Elokuva alkaa Ukrainan itärintamalta toisen maailmansodan ajoilta, jossa ryhmä sotilaita vaeltaa lumisessa metsässä. He löytävät aution mökin ja päättävät viettää yönsä siellä – mikä koituu kohtalokkaaksi virheeksi, ja joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.
Tarina jatkuu Pohjois-Ruotsista, talvisesta ja kylmästä Norrbottenista. 17-vuotias Saga (Grete Havnesköld) ja hänen lääkäriäitinsä Annika (Petra Nielsen) ovat juuri muuttaneet tähän pieneen kaupunkiin. On sydäntalvi ja kaamos, aurinko ei tule näyttäytymään taivaalla kokonaiseen kuukauteen. Saga ystävystyy koulussa nopeasti kapinalliseen tyttöön Vegaan (Emma Åberg). Pian tapahtuu outoja kuolemantapauksia, joihin ei näy löytyvän järjellistä syytä, mutta tuntuu kuin jokin janoaisi verta…
Vega kutsuu Sagan ystäviensä juhliin, joista pitäisi tulla järjestäjien mukaan ikimuistoiset. Näin todellakin tapahtuu, mutta ei ehkä odotetulla tavalla. Myös sairaalassa, missä Annika on töissä, sattuu kummallisia asioita. Kaksi aloittelevaa mieslääkäriä jaksavat hauskuuttaa itseään työn
lomassa, kunnes toinen heistä tekee jotakin, mitä hänen ei olisi pitänyt tehdä. Tästä alkaa tapahtumasarja, joka liittyy salaperäisiin kuolemiin ja vaikuttaa myös nuorten juhlien laatuun.
Elokuva on monilla tavoin onnistunut ja peittoaakin useat saman lajityypin edustajat. Ennakko-odotusten vastaisesti yllätyin positiivisesti pienistä puutteista huolimatta. Mukana oleva huumori jaksaa naurattaa, mutta sitä ei ole liikaa, vain sopivan kokoisia annoksia siellä täällä. Frostbiten tapauksessa huumori ei ole itsetarkoitus, vaan lievä kompensoija kauhulle. Mikäli kauhu-/vampyyrielokuvat kiinnostavat, kannattaa todellakin tutustua tähän elokuvaan.
Nimimerkki: Horror Addict
