Monta arjenkarheaa ja huvittavaakin tuokiota Gerryn kanssa ja ilman.

3.4.2008 03:55

Arvioitu elokuva

Alkuperäinen nimi:P.S. I Love You
Valmistusvuosi:2007
Pituus:126 min

Kerran koittaa se päivä, jolloin suhde loppuu. Toinen lähtee, toinen jää. Lopullisesti. Jos kyynelkanavissa tuntuu esiintyvän tukkoisuutta, tätä leffaa voi kokeilla sipulin silpomisen korvikkeena.

Hilary Swankin heittäytyminen on ennenkin palkittu Oscareilla. Tästä elokuvasta hän ei ehkä sellaista saa. Silti uskallan väittää, että hänen Holly Kennedynsä on fiktiohahmo, jota seuraa yhtä suurella viehätyksellä ja mielenkiinnolla kuin Diane Keatonin Annie Hallia 1970-luvulla tai Meg Ryanin Sallyä 1980-luvulla (Kun Harry tapasi Sallyn). Hollyn kohtalo ei toki ole yhtä hauska, mutta elokuva esittää monta arjenkarheaa ja huvittavaakin tuokiota eräästä parisuhteesta ja ihmisten kohtaamisista.

Onko kysymys sitten vain nk. naisten elokuvasta? Näin voisi toki luulla, sillä elokuva keskittyy esittämään Hollyn elämää. Vaan eipä hätiköidä päätöksissä. Leffan aiheena on elämän jatkuminen. Holly ja Gerry (Butler) ovat suhteellisen onnellinen nuoripari. Vaan niin kuin toisinaan käy, Hollysta tulee leski. Hän ei kuitenkaan tahdo päästä asian yli. Viikot hujahtavat murheisiin vajonneen tyttöparan yli. Ikään kuin Gerry, tuo irlantilainen huuliveikko, olisi vienyt hautaan Hollynkin. Siinä eivät auta ystävien saati lähiomaisten kauniit ajatukset, Holly tahtoo vain hiipua pois. Samaa ei voi sanoa hänen siipastaan. Vaimonsa kovat ajat aavistanut mies palaa takaisin elämään – yllätyskirjeillä. Vaikka idea ehkä kuulostaa kököltä ja kuvissa näkyy hollywoodilainen siloittelevuus, lopputulos on yllättävän imukas ja toimiva.

Pelkästään P.S. rakastan sinua -leffan näyttelijälistan vilkaisu auttaa toteamaan, ettei kyseessä ole mikään turhanaikainen rakkaushömppä. Hilary Swankilla on jo varaa valita mielenkiintoisia rooleja, kuten Kathy Batesillakin. Gerard Butler ei hänkään ihan olematon tyyppi ole. Mies on kummitellut oopperassa ja karjunut Spartan maailmankartalle. Niillä meriiteillä hänenkin kohdalleen avautuu varmasti keskivertoa parempia tilaisuuksia. Sellainen P.S. rakastan sinua tosiaan on. Nimensä perusteella hömppää, mutta pitemmän tarkastelun jälkeen mukavan vetävästi kirjoitettu parisuhdedraamaa.

Arvosteltu: 03.04.2008

Lisää luettavaa