On 60-luku ja tangoa tanssitaan. On kyse Markku Pölösen esikoispitkästä Onnen maasta. Tenho (Pertti Koivusalo) on perheen musta lammas, joka tulee perheensä luokse kylään. Hänen isänsä makaa kuolinvuoteellaan ja muu perhe elelee omaa elämäänsä. Tenho rupeaa opettamaan tangon saloja veljenpojalleen. Tenho rakastuu myös yhteen kauniiseen naiseen, Virveen.
Onnen maa on mukavalla meiningillä vedetty nostalginen suomifilmi. Siihen on saatu mukaan Suomen henkeä, jota Pölönen on yrittänyt saada mukaan myös uudempiinsa töihin. Kyseessä on ihan kiva komedia, jonka katsoo iloisella mielellä loppuun asti. No, onhan mukaan saatu yksi surullinenkin kohta.
Elokuvan pituus on vain vajaan tunnin, muta se onkin juuri sopiva aika. Onneksi tätä ei olla menty pitkittämään ja pilaamaan sen mahtavaa tunnelmaa.
Ohjaajana on Suomalaisten ohjaajien kärkikastiin kuuluva Markku Pölönen, joka myös pisti kätensä peliin leffan käsikirjoitukseen. Hänen tapansa mukaan näyttelijätkin ovat hyviä. Pölösen vakiokaartiin kuuluva Pertti Koivula on tietysti Tenhon osassa loistava. Jätkä sopii hyvin vaikka mihin rooleihin. Hän näyttelee tässä hurmuria, Baddingissa pahista, Kivenpyörittäjän kylässä renttua ja Kuningasjätkässä onnetonta isää. Kaikkihan nuo ovat Pölösen ohjaamia.
Minusta Pölönen onnistuu erinomaisesti henkilöhahmoissa. Niissä vaan on sitä todenmukaisuutta. Tietysti osa siitä kunniasta kuuluu myös näyttelijöille. Ukkina nähtävä Veikko Tiitinen on aivan mahtava. Elokuvan ilopilleri.
Tuli juuri katsottua Markku Pölösen ohjaama Badding. Sellaisen synkistelyn jälkeen oli erittäin kiva nähdä tällainen iloista meininkiä sisältävä elokuva. Onneksi tämäkin leffa saatiin DVD:lle. Tätä voi suositella Suomifriikeille ja nostalgiaa kaipaaville.
