Jenkkilän Highschool-maailmasta kertova teinidraama, jossa lopullisena tarkoituksena lienee kertoa piirejä kunnioittamattomasta rakkaudesta. Hommassa “otetaan kantaa” koulujen urheilupiirien sekä muiden samoissa kuvioissa pyörivien pyrkyreiden ja menestyksen tavoittelijoiden pinnallisuuteen. Eipä silti, muitakaan piirejä ei tosin noteraata toisia paremmaksi. Leffasta jää lopulta maku, että rehellisyys ja omana itsenä oleminen on parasta, mutta näinhän se homma etenee.
Nicole pyörii stereotyyppien parissa ja on ihastunut koulun koripallosankariin Bradiin. Nicole odottaa, että Brad pyytää tätä päättäjäistansseihin. Homma ei menekään ihan putkeen, koska Brad pyytääkin koripallojoukkueen cheerleaderia… Tässä vaiheessa ajatus leffasta on että hohhoijaa, mutta laiskotus estää vaihtamasta kanavaa.
Pinnallinen Nicole alkaa kouluttamaan boheemia naapurin Chasea tulevaksi kavaljeerikseen. Nörttien ja muiden menestyjien puolelta luusereina nähtyjen heppujen parissa viihtyvä Chase hyppää Nicolen leikkiin mukaan. Chase alkaa pyörimään ääliöporukoissa on hylätä vanhat ystävänsä, mutta järkiintyy myöhemmin. Nicole tajuaa lopulta oman pinnallisuutensa ja ryhtyy välillä ajattelemaankin hössötyksen ohessa. Kuinkas ollakaan, Nicole ja Chase rakastua pätkähtävät katsojan “hämmästykseksi”.
Britney Spearsin “Drive Me Grazy” jytisee Sound trackina ja onhan biisi ihan kiva melodinen hittipala särökitarakomppeineen. Mukavan kevyttä tyhjäpäämeininkiä, jolla on hyvä resetoida pääkoppa.
