Murha maalaiskylässä (1930) oli alkujaan se tarina, joka esitteli nti Marplen maailmalle. Nuuskiva vanha leidi pääsi heti ensimmäisessä jutussaan tutkimaan kotikylän ikioman kitupiikin murhaa ja muuten myöhempää äkäisempänä hahmona (tämä ei tv-sovituksessa kuitenkaan näy, ei syytä huoleen). Kuten yleensäkin, murhaajaehdokkaita on pilvin pimein, mutta niin se vain ratkaisu löytyy…
Vuoden 2004 tv-sovitus malttaa tällä kertaa olla sotkematta liikaa modernisointia mukaan. Vaikka konservatiivista Marplea onkin mahdoton kuvitella juoruilemaan seksiasioita akkain pöytään, niin se on pientä verrattuna muihin uudemmanpolven Marplejen tempauksiin. Miss Marplen kaihoisat flashbackit toki repeilyttävät ja taitavat olla muka hiljentymishetkiksi tarkoitettuja lisäyksiä. Pah, sanon minä.
Käsikirjoittaja Churchett oli käsikirjoittamassa jo aiempaa Joan Hicksonin tähdittämää 80-luvun Marplea ja on ehkä juuri siksikin konservatiivisemmalla linjalla. Ehkäpä jopa liiaksikin, sillä epätavallisesti tällä kertaa murhaa saadaan odottaa puolenvälin tietämille. Trendinä moinen ei ehkä toimisi, mutta yksittäisenä elämyksenä hidas rakentelu on passeli valinta.
Kuten alkuperäisnimi osoittaa, tapahtumat sijoittuvat kirkolliseen ympäristöön, mutta tästä huolimatta hengelliseen paasaukseen ei sorruta. St Mary Meadin juoruosasto ja jotenkin Scarlett Johanssonin mieleen tuova Christina Cole teinivampin roolissaan pääsevätkin pääosaan. Myös tiheään tahtiin nykyään työskentelevä (mm. Fincherin tulevassa Benjamin Button –tarinassa ja Stardustissa mukana) Jason Flemyng on vaikuttava taiteilijahemmo kaiken tasaisuuden keskellä.
Eipä Murha maalaiskylässä tätä maailmaa paremmaksi tee, eikä edes esitä mitään mullistavaa, mutta pirteän puolitoistatuntisen se silti tarjoaa. Loppujen lopuksi moinen on paljon tv-tuotannolle, jonka pääosissa velmuilee Geraldine McEwan. Valintaa kun en vieläkään suodata täysin.
