Britti/mustan huumorin suurena ystävänä brittiläinen komediasarja Jam oli jo pitkään mielessäni poltellut jonkinlaisena mustan huumorin “graalinmaljana” ja Amazonissa siihen törmättyäni päätin kyseisen sarjan tilata.
Chris Morris (Brass Eye, Jam ym.) on jo moneen kertaan briteissä leimattu vähintään sekopääksi, jonka tekemisissä on hyvin anarkistinen ote: huumoria saa ja voi tehdä mistä tahansa.
Jam on kuudesta jaksosta koostuva “sketsi-sarja”, jonka “sketsit” käsittelevät kuolemaa, hyväksikäyttöä, itsemurhaa ja ym. aiheita, joita ei yleensä sketsiviihteessä ole käsitelty. Sarjan jokainen jakso alkaa Morrisin monologilla, jotka ovat kaikessa häiriintyneisyydessään hauskoja.
Itse sketsit ovat suurimmilta osin todella hyviä. En muista että koskaan olisi sketsisarja jättänyt samanlaista oloa kun tämä sarja jätti. Mm ensimmäisen kerroksen parvekkeelta hyppivä itsemurhaaja on sketsi, mikä samanaikaisesti naurattaa ja hirvittää.
Dvd-julkaisu itsessään tekee pilaa kaikenmaailman spesialieditioneista. Julkaisulla on yli 300 minuuttia extroja, joista suurin osa on muokattu katselukelvottimiksi. Sarjan näyttelijät ovat suurilta osin samoja kuin Jamin jälkeen tulleessa Big Trainissa. Suomessa tunnetuin näyttelijänimi taitaa olla Mark Heap, joka on tuttu mm Spacedista, Green Wingistä ym.
Kaikesta saa ja kuuluu tehdä huumoria. On katsojan oma asia naurattaako vai ei. Itse tykkäsin Jamista todella paljon, vaikka tekstitystä ei suomeksi ollutkaan. Eli peruskouluenglanti riittää hyvin vitsien ymmärtämiseen. Oli myös jännä huomata miten kotimainen Ihmebantu-sarja oli kopioinut oman ilmeensä Jamistä.
