Parodioiden kikat perustuvat yleensä klassikkoelokuvien pilkkaamiseen tai niiden uudelleenasetteluun typerällä tavalla. Hyviä parodioita on tullut harmittavan vähän, johtuen ehkä ohjaajista tai käsikirjoittajista. Spy Hard lukeutuu näihin hyviin komedioihin juuri purevilla kohtauksillaan.
Jorma Teräs (Leslie Nielsen) on salainen agentti WD-40, yhden miehen armeija. Teräs on viettämässä eläkepäiviään, kun uusi tehtävä koittaa: Kauna (Andy Griffin), Teräksen arkkivihollinen on tuhoamassa maailmaa. Teräksen aisapariksi värväytyy Veronique Ukrinsky agentti 3.14 (Nicolette Sheridan). Tämä elokuvan juonesta.
Elokuvan parasta antia eivät ole sen vitsit (jotka ovat melkein aina typeriä ja lapsellisia) vaan parodioitavien elokuvien bongailu. James Bond -elokuvat saavat kovaa kyytiä, samoin Rambot, Tosi valheita, Yksin kotona, Die Hard, Speed – kuoleman kyydissä ja mukaan mahtuu vielä järkyttävän hieno hupiversio Pulp Fictionista. Kirjoittaja repesi Leslie Nielsenin ja Nicole Sheridanin twist-tanssille hyvin räkäisesti.
Cameoitakin voi bongata mukavasti. Alun helikopterikuljettajana on tietenkin Mr. T, Ray Charles nähdään huvittavana bussikuskina ja Hulk Hogan pyörähtää paikalla elokuvan loppupuolella. Meno on hulvatonta crazy-huumoria, jossa ei ole mitään järkeä. Leslie Nielsen hoitaa hommansa sujuvasti ja äijän roolityö on nautittavaa katseltavaa. Sivuosahenkilöt jäävät pahasti sen varjoon.
Muutamista hyvistä kohdista huolimatta Spy Hard ei jaksa luultavasti viihdyttää kuin yhden katselukerran. Useimmat vitsit ovat huonoja, ja elokuvassa on kliseitä niin paljon, ettei kahden käden sormet niitä pysty laskemaan. Pientä väsähtämistä Nielsenin roolityössäkin näkyy, mutta hän hoitaa hommansa silti mallikkaasti.
Erityiskiitos loistavasta tunnarista “Weird Al” Yankovicille. Elokuvaa on mukava alkaa katsomaan kun kuulee, että “you’re watching Spy Hard!”
