Kukapa meistä ei olisi enemmän tai vähemmän tuskaisena seurannut, tai ainakin vilkaissut, lööppien ja muiden skandaalinhakuisten medioiden tilitystä tähtien elämästä. Ja kukapa meistä ei olisi joskus naurahtanut kaikista kärjistetyimpien juttujen kohdalla?
Tv-leffa Tähtien salattu elämä kuulostaa tittelinsä perusteella halvalta televisiokanaville pakkosyötetyltä ulosteelta. Lisäksi sen saaman julkisuuden perusteella (1/5 joka tuutista?) jokaisen elokuvanystävän kuuluisi vähintäänkin vihata viiden Oscar-ehdokkaan tarinaa, mutta onneksi leffa osoittautuu mainettaan terävämmäksi tapaukseksi. Juorutoimittajien ja elokuvatähtösten päämäärät ja kipinöivät konfliktit takaavat monta raikasta nauruhetkeä.
Jo pelkästään se, että näyttelijättäret Jaime Presley ja Rachel Hunter eivät onnistu ärsyttämään tippaakaan, on suuri saavutus elokuvalle kuin elokuvalle. Kun vielä huomioidaan, että nämä pienten elokuvien vähävaatteisiin rooleihin erikoistuneet naikkoset tosiaan kävisivät (komedian) aidoista Oscar-ehdokkaista, voi olla jo melko lailla positiivisesti yllättynyt.
John Kanen kirjaan perustuva lööpin lailla kirkuva tarina ei sisällä mitään suuria jekkuja. Sille riittää se, että viisi toinen toistaan kauniimpaa ja katalampaa naista taistelee pienestä kultapatsaasta kynsin ja hampain nolaten siinä sivussa itsensä. Seksi, valta ja raha näyttelevät isoa roolia Oscargaalaa odoteltaessa, eikä ole ihme, että lööpit suorastaan pursuavat skandaaleja näistä viidestä pyhästä naisesta. Kiiltävän pinnan takana jokainen ontuu jollakin elämän saralla ja meno voisi olla jopa koskettavaa, ellei ontumisia olisi puettu niin kiitettävästi huumoriksi.
Jaime Presslyn esittämä Karen on leffan superblondi ja kaikkien kavalien naisten ruumiillistuma. Roolin saadakseen Karen on valmis mihin vain: naimaan varattua ohjaajamiestä tai jopa murhaamaan eteen tulevat onnettomat. Paljoa ihmisläheisempi hahmo ei ole Jordan ”silikoni” Laddin Amber, joka onnistuu enkelinhymyllään hämäämään niin toimittajia kuin katsojaakin. Rod Stewartin pitkänhuiskea vaimo Rachel Hunter taiteilee suhteissaan petolliseksi osoittautuneen miehensä ja toisen Oscar-ehdokkaan lepsopuolison välillä, joten ihan helppoa ei näy staran elämä olevan.
Erikoismaininnan ansaitsee ilmeisesti Whitney Houstonia parodioiva vanhahko tummaihoinen näyttelijä/laulajatar (Loretta Devine), joka on sotkemassa loistavan uransa viinaan ja hukkaamassa avaimet paitsi Oscar-menestykseen, myös rakkauteen – pullon takia. Kaiken komediallisuudenkin läpi sammahteleva & sammalteleva naikkonen onnistuu tuomaan lämpöä tv-leffan halpojen värisävyjen joukkoon. Toisen erikoismaininnan saa kontolleen Buffysta tuttu Anthony Head, joka kävisi hyvin tuskastuneesta ohjaajanerosta. Tällä kertaa mieleen tulee Madonnan puoliso G. Ritchie.
Aivan koko matkaa tarina ei kanna, ja välillä tulee mieleen, että onko tuottajana toiminut E Entertainment edes ajatellut kaikkia naurukohtauksia huumorilla, sillä eivätpä heidän omat top-listaus-ohjelmansakaan kovin vakavaa kamaa ole. Miinuspuolista huolimatta taistelu Ossi-patsaasta on ehdottomasti katselun arvoinen komedia. Alastaan mitään tietämättömät tuottajat, seksillä etenevät uraohjukset ja harhakuviin uskovat toimittajat saavat kaikki annoksensa likavellistä, joka tuoksahtaa parfyymille ja kiiltää kuin sontiaisen perse. Lievä skandaalinkäry leijailee sopivasti siellä lomassa – sopusoinnussa meikkipinnan ja kauneuden kanssa. Kaikki on siis “aitoa” Hollykiiltoa!
