Eletään 50-lukua. Poikalauma päättää päästä naisiin, mutta huonolla menestyksellä. Onneksi läheltä löytyy strippariluola nimeltänsä Porky’s. Harmi vaan, että paikan omistaja on pottumainen herra Porky. Hän päättää tehdä pojille pienen jekun, josta pojat suuttuvat. Sehän tarkoittaa tietysti kostoa. Kostojuttu on vain sivuseikka, sillä pääasiassa keskitytään poikien eloisaan arkeen.
Tämä on Anttilan alekorin helmiä. Tällaiset alapäähuumoria sisältävät teinikomediat ovat aina olleet minun makuuni. Nauraa saa lähes koko ajan milloin millekin. Vakaviakin asioitakin on silti saatu mukaan, kuten rasismi.
Ohjaajana toimii minulle (taas kerran) tuntematon ohjaaja Bob Clark. Tämän pläjäyksen jälkeen tuli tietenkin tarkastettua äijän filmografiaa. Hän siirtyi Kuuman nuorison ja sen ensimmäisen jatko-osan jälkeen perhekomedioiden puolelle. Harmi, sillä hän on osasi ohjata tästä räävittömän, hauskan ja vauhdikkaan komedian.
Tietysti poikajoukosta löytyy monta erilaista persoonaa. Pee Weellä on vaikeuksia päästä eroon poikuudesta, koska hänellä on kalu vain nuppineulan kokoinen. Toinen mainitsemisen arvoinen henkilö on Liha, jonka lempinimi tulee… No, onko sitä edes tarpeellista kertoa.
Näyttelijät ovat kaikki minulle tuntemattomia, mutta vetävät silti hommansa ihan hyvin. Näyttelijäsuoritukset ovat juuri sitä, mitä teinikomedioissa on totuttu näkemään. Kuuman nuorison hauskuuden ohella se kuvaa hyvin 50-lukua (tai mistä minä sen tiedän, kun en kerran ole silloin elänyt). Tämä sisältää myös loistavaa meininkiä. Niin kuin pisteistäkin voi huomata on kyse erittäin mainiosta leffasta. Ei tällaiset mitään mestariteoksia ole, mutta silti hyvää viihdettä.
Tämä oli varmaan aikoinaan suuri menestys, sillä tämä poiki kaksikin jatko-osaa. Jos kaikki teinikomediat, kuten American Piet, Delta-Jengi ja Road Trip kolahtivat, niin silloin kannattaa tarttua tähän pläjäykseen.
