KISS on bändi jota arvostelijat haukkuvat ja fanit rakastavat. Vahvasti mielipiteitä jakanut 70-luvun glamrock-bändi ei tullut alunperin julkisuuteen musiikkinsa takia vaan imagonsa. Verta, pyrotekniikkaa ja kasvomeikit. Tämähän sai äidit ja arvostelijat suunniltaan: eihän bändi joka meikkaa ja käyttää mustaa nahkaa voi olla mitään hyvää missään mielessä.
Totuushan on, mikä nykypäivänä on jo yleisessä tiedossa, että KISS on vain perusrockia. KISS on myös suosikkiyhtyeeni. KISS:Symphony on keikka joka toteutettu sinfoniaorkesterin kanssa ja tulos on mahtava: KISS ei ole koskaan kuulostanut näin hyvältä (ja se on jo saavutus). Lavashow on mahtava, mutta se ei varmaan ole mikään yllätys. Setti on seuraavanlainen:
Act One: KISS(tavallinen live)
1. Deuce
2. Strutter
3. Let Me Go Rock And Roll
4. Lick It Up
5. Calling Dr. Love
6. Psycho Circus
Act Two: KISS With The Melbourne Symphony Ensemble
1. Beth
2. Forever
3. Goin’ Blind
4. Sure Know Something
5. Shandi
Act Three: KISS With The Melbourne Symphony Orchestra
1. Detroit Rock City
2. King Of The Night Time World
3. Do You Love Me
4. Great Expectations
5. Shout It Out Loud
6. God Of Thunder
7. Love Gun
8. I Was Made For Lovin’ You
9. Black Diamond
10. Rock And Roll All Nite
Tuo on takakannen lista, jossa on kuitenkin pari biisiä väärässä järjestyksessä. KISS: Symphony on näyttävä, upea ja mahtava keikka. Ainoa seikka joka todella harmittaa on se, että Ace Frehley ei ole keikalla mukana. No, tuuraajana on ihan taitava Tommy Thayer. Tämä DVD kuuluu jokaisen KISS-fanin hyllyyn. Tätä sitten katsotaan kaveri porukalla ja unelmoidaan, että oltaisiin oltu paikalla kun maailman paras bändi heitti maailman parhaan keikan. KISS sai sen toimimaan missä ainakin Metallica epäonnistui nolosti. KISS teki mahdottomasta mahdollista…jälleen kerran.
nimimerkki: Daniel Baldwin