Ladyhawke pohjautuu siihen vanhaan satuun, joka kertoi tytöstä ja pojasta, jotka kirouksen vaikutuksesta vuorotellen muuttuivat eläimiksi, eivätkä milloinkaan nähneet toisiaan yhtä aikaa ihmismuodossa. Äijistä äijin eli Rutger Hauer on tarinan tässä versiossa päiväsaikaan soturi Etienne Navarre ja yöllä susi. Navarren rakastettua esittää aina tasokas Michelle Pfeiffer, jonka roolihenkilö lentelee päivisin haukkana. Porukassa pyörii myös kohtalaisen hauska pikkuvaras nimeltään the Mouse (Broderick), jonka tehtäväksi tulee auttaa nuortaparia saamaan toisensa eli murtamaan kirous ja kukistaa seutua hallinnoiva paha piispa.
Näyttelijöitä on ilo katsella, Hauerkin on vedossa. Hyvältä näyttää myös elokuvan kuvaus. Syksyiset vuoristomaisemat ovat maalauksellisia, mutta niitä ei jäädä tuijottelemaan liiaksi. Actionia on vallan kiitettävästi.
Ladyhawke on harvinaisen hyvä fantasialeffa, jota jaksaa katsoa useampaankin kertaan. Sen tehostepuolikin on elokuvan iästä huolimatta kunnossa, koska efekteissä ei ole pyritty shokeeraavuuteen vaan pikemminkin on ajateltu pienen olevan kaunista. Ainut miinus tulee musiikista. Elektroninen soundi sopii tavattoman huonosti leffan miljööseen. Mutta ei hyvää pätkää sen takia kannata sivuuttaa.
