Asema 49 on kansitekstien mukaan tunteita herättävä elokuva tavallisista arjen sankareista. Ja nimenomaan palomiehistä, jotka Jay Russellin leffa nostaa kultajalustalle. Ja imelällä sekä tylsällä tavalla sen tekeekin.
Heti alkuun on hyvä todeta, ettei allekirjoittaneella ole mitään palomiehiä vastaan. Päinvastoin, kyseessähän on yhteiskunnan toimivuudelle tärkeä ja kunnioitettava ihmisryhmä. Ongelma piilee lähinnä siinä, että Asema 49:n sokeroitu ja kaavamainen ylistyslaulu ei tosiaankaan tee kunniaa ammattiryhmälle. Kerronta on rakennettu odotetusti: hyvä heebo nimeltä Jack Morrison (Phoenix) pelastaa urheasti jättipalosta ihmisen, mutta samalla putoaa itse liekkimeren keskelle. Helvetillisen kuumien liekkien ympäröimänä ja haavoittuneena Morrison alkaa houreisena elämänsä muistelun. Mukaan muisteloiden peruskuvioihin mahtuvat niin oman kullan metsästys marketin hyllyiltä kuin myös pakolliset ammatin varjopuolien kuvailut.
Vaikka Asema 49 yrittää kertoa kaiken tunteikkaasti ja palomiesten urheutta alleviivaavalla tavalla, se ei onnistu helpontuntuisessa tehtävässään. Kyynelkohdiksi tarkoitetut dramaattiset hetket ja William Rossin mahtipontinen teema eivät saa tunneosastoa liikkeelle. Joaquin Phoenix ei sovi rooliinsa kunnolla eikä Travoltan yritys saada inhimillisyyttä johtajahahmo Mike Kennedyyn ota oikein toimiakseen. Lähinnä Travolta jää mieleen inisevänä koppalakkipomona, joka ei tiedä ollako syväjohtaja vai hieman liiankin nyhverö jätkä.
Elokuvan tarina on niin perusamerikkalainen kuorruteläjä, että välillä oikein hirvittää. Huonosti palkatulle ja 2001 vuoden terrori-iskuissa pahiten miestappioita kokeneelle ammattikunnalle on ollut pakko saada oma lipannostonsa – vaikka vasurilla ja kohti persettä, jos ei muuten.
Vajaassa parissa tunnissa on turhaa tavaraa aivan liikaa, ja kuten sanottua, kohdissa, joissa nenäliinat pitäisi kaivaa esiin, tahtoo väsy hiipiä puseroon. Se ei ole hyvä merkki draaman kohdalla. Kaiken lisäksi tehostepuolen liekkiefektit jäävät taka-alalle, vaikka liekki-infernoa olisi sopinut palomiesleffaan änkeä. Näinkin pojoja napsuu kaksi, mutta tikastiimi 49:n tikkaat olisivat kyllä ylettyneet paljon, paljon korkeammalle innovatiivisemmalla näkemyksellä.
PS. Mitäs se pappi oikein lipsauttaa häähumussa?
