Varttitunti tulevaisuuteen. OmniCorp on mielettömän iso firma joka tuottaa robotteja sotilaskäyttöön. Tuotteilla on hyvä menekki ja uusi markkina-alue on kotimaan markkinat ja poliisitoimi. Firmaa johtava Raymond Sellars (Michael Keaton) arvioi että koneen ja ihmisen fuusio voi toimia tienraivaajana. Detroitissa työskentelevä poliisi Alex Murphy (Joel Kinnaman) jäljittää laittomia aseita joiden lähde on Antoine Vallon (Patrick Garrow). Sellainen on iso taudinaiheuttaja ja perheellinen ja vakaa Murphy sairastuu vakavaan räjähdystraumaan. Hän on ihminen joka fuusioidaan koneeksi. Ongelmana on vain se että ihminen ei ole kone ja tohtori Dennett Norton (Gary Oldman) huolehtii koneesta.
José Padilha ohjaa usean käsikirjoittajan rustaaman sekametelisopan RoboKoukusta. Yritys uudistaa brutaali satiiri uuteen aikaan onnistuu muutamissa kohdissa, mutta pääasiassa se epäonnistuu vähemmän näyttävästi kaikessa muussa. Juoni yrittää yhdistää Murphyn muodonmuutoksen aiheuttamaa psykologista shokkia ja häikäilemätöntä keinottelua jonka ansiosta hän on olemassa ja jolla hän pysyy lieassa. Mikään ei muutu ja muutamat oivallukset eivät paranna kokonaisuutta paljoakaan, sillä minkäänlaisia käänteitä ei ole.
Joel Kinnaman menee läpi vakuuttavan koettelemuksen jonka ansiosta hän alkaa hiljalleen sopeutua takaisin elämäänsä uudessa ruumiissa. Tietyssä mielessä pökkelömäinen Kinnaman toimii erinomaisen hyvin Alex Murphyna, rehellisenä poliisina ja isänä vähemmän rehellisessä maailmassa, mutta varsinaisena tuotteena, RoboPaskalakkina hän on varsin nuuppa. Michael Keaton on modernin ajan rennosti pukeutuva yhtiöpomo joka välttelee muodollisuuksia ja teknisiä termejä, mutta on yhtä halukas luomaan tuotteen. Gary Oldman, tuo roistoroolien britti on yllättävän inhimillinen ja moraalisesti luja lääkäri joka huolehtii potilaistaan lämmöllä. Valitettavasti mitään kunnollista roistoa ei tähän leffaan ole saatu mukaan.
Visuaalisesti OmniCorpin tuote hakee siroa, mattamustaa ja nopeaa robottia joka liikkuu tarpeen vaatiessa erittäin nopeasti. Valitettavasti RoboKytän uusi look ei ole kovinkaan hyvin harkittu, sillä se putoaa puhtaasti uhkaavan ja pragmaattisen väliin ja ei ole kumpaakaan. Lisäksi veripärskettä ei ole mukana ollenkaan mikä vie terän toiminnalta. Lyhyesti sanoen ei ole täydellinen epäonnistuminen, sillä siinä on muutamia oivalluksia ja onnistuneita hetkiä, mutta kaikki muu löyhkää laiskalta, siloitellulta, sieluttomalta ja tarpeettomalta. RoboJeparista kertovia elokuvia on vain kaksi ja tämä leffa ei tilannetta muuta.
