Kaikki muistavat parin vuoden sisällä jo trilogiaksi laajenevan Pirates of the Caribbean –seikkailun takaa Gore Verbinski –nimisen miehen. Sama hemmohan vastaa myös ensimmäisestä Ring-jenkkiversiosta ja Julia Robertsin tähdittämästä The Mexicanista. Mutta että myös tästä komediasta! Yllätyksenä tuli, täytyy myöntää.
Hiiri jota ei saatu hengiltä on tyypillinen halvan huumorin perheleffa. Häiritsevintä siinä on halvahko Yksin kotona –formaatti, jossa söpö pieni kotihiiri korvaa Kevinin, mutta nöyryyttää kahta tomppelia yhtä lailla. Tylsemminkin.
Paistinpannut kolahtelevat päihin, hiirenloukut napsuvat sormille ja äijäpahaset jopa lentävät kaasuräjähdyksen vuoksi ilmaan, mutta selviävät vammoitta. Siis selkeää Tom ja Jerry –väkivaltaa K8-leimalla. Ja vaikka turhauttavaa hiirenmetsästystä kutsutaankin perheklassikoksi, ei ainakaan allekirjoittanut joutunut kertaakaan treenaamaan naurulihaksiaan.
Sen verran paremmin Yksin kotona –leffojen kaksi ekaa osaa toimivat, että hiiri jota ei saatu hengiltä vaikuttaa todellakin vain halvalta versioinnilta. Sitä paitsi sympaattiseksi tarkoitetun hiirulaisen kuolemaa toivoi viimeistään siinä vaiheessa, kun Nathan Lane ja Lee Evans uivat paskassa. Tai ehkäpä vasta Christopher Walkenin uran surkeimman miniroolin kohdalla. Selvää kertakäyttökamaa.
