Yksityisetsivä Jussi Vares (Veijosen Juha) on laitettu nyt seikkailemaan valkokankaalle. Tarina alkaa, kun Vares on kertausharjoituksissa, joissa hän tapaa hyvännäköisen kersantti Eeva Sunilan (Malmivaara). Eeva on kuitenkin menossa naimisiin vankilassa istuvan rikollisen Antero Kraftin (Tommila) kanssa. Antero karkaakin vankilasta juuri häiden jälkeen uuden vaimonsa kanssa ja yhdeessä he lähtevät hurjalla karkumatkalle. Pelissä on mukana kiero bisneshemmo Miesmann (Halonen), mafiarahoja, palkkatappajat Munck (Pekka Valkeejärvi) ja Tetsuo (Hietalahti), pizzapoika Jartza (Jasper Pääkkönen), luksushuora Ifigenia (Minna Turunen) sekä korruptoitunut poliisi Mikko Koitere (Edelmann).
Aleksi Mäkelä on varmasti monien mielestä häpeällinen ohjaaja Suomelle, sillä hän ohjaa Hollywood-tyylisiä toimintapläjäyksiä. Vielä kun laitetaan tuottajaksi Markus Selin, niin ollaan kaukana Kaurismäestä. Minusta kuitenkin on hyvä, että Mäkelä on olemassa, sillä minun päiväni olisi luultavasti ollut paljon ankeampi ilman Varesta. Vares on suosittu kirjoina, mutta itse en niihin Reijo Mäen dekkareihin ole vielä koskenut. Nyt tämän jälkeen voisi yhden jopa lukaistakin. Tietämättömille tiedoksi, niin tämä perustuu Mäen Vares-dekkariin nimeltä Keltainen leski.
Vaikka Hollywoodista on selvästi otettu vaikutteita, niin minulle Vares oli todella hyvää kesäviihdettä, joka jopa pääsi yllättämäänkin. Elokuva parani vielä mitä pidemmälle mentiin. Alku ei oikein vakuuttanut, mutta pian Vareksen ryyppääminen ja sateinen ilmapiiri alkoivat vähitellen kiehtoa. Huumoria oltiin laitettu sopiva ripaus mukaan ja välillä katsoja saa kunnon hekotuskohtauksen. Huumori nojautuu paljolti leffassa esiintyvien kahden palkkatappajan väliseen sanailuun ja se yllättävästi toimii. Pienten alkuvaikeusten jälkeen elokuva pyörii vaivattomasti eteenpäin kiva virne päällä.
Tähtikaartiin on saatu mukaan Suomen tämän hetken kuuluisuuksia. Juha Veijonen Vareksena ei ole leffan parasta antia, mutta ei Veijonen mikään ihan huono näyttelijänä ole. Laura Malmivaarakaan ei oikein vakuuta, mutta Jorma Tommila leffan pahiksena vetää nappisuorituksen. Pekka Valkeejärvi ja Kari Hietalahti palkkatappajaparivaljakkona on varsin hauskaa katsottavaa. Heidän välinen sanailu on aivan mahtavaa. Jasper Pääkkönenkin on mukava piriste hammasrautoineen, mutta kaikista parhaimman roolisuorituksen vetää ehdottomasti Samuli Edelmann lahjuksia ottavana kyttänä. Siinä suorituksessa on jotain todella syvällistä ja aitoa tunnetta mukana. Vielä mainitsemisen arvoisen roolisuorituksen tekee Markku Peltola Vareksen kaverina. Leffasta voi bongata myös vanhat konkarit Olavi Lohtanderin ja Sulevi Peltosen.
Kun Lopputekstit hypähti ruutuun ja Eppu Normaali alkoi soimaan, niin minulla oli todella mukava virne huulilla. Mieleeni tuli sana cool. En saanut odottamaani rikostrilleriä, vaan hyvin vauhdikkaan toimintakomedian. Pieniä vikoja tästäkin löytyy, mutta ei niistä kannata sen enempää valittaa, sillä nyt on kyse todella hyvästä viihdepaukusta, jossa luodit, veri ja läppä lentää (tuo olisi muuten todella hyvä mainoslause). Ei tämä mitään elokuvataiteen huippuja ole, mutta tästä tulee jotenkin vain hyvälle tuulelle. Eli kyseessä on Viihdettä isolla v:llä.
