Nyt on pakko myöntää, että Raato tuli tehneeksi pienen arviointivirheen, ja ottaneensa hieman ennakkoluuloisen asenteen Aasiaelokuvia kohtaan. Tulipa jopa ajateltua, että Aasiasta ei ole Kurosawan pätkien lisäksi tullut juuri muuta kuin aivot narikkaan-mätkettä, marsunsyöntifilmejä ja Bollywood-skeidaa. Puolustuksekseni voisin vaikkapa sanoa, että pelkästään noita oli kävellyt tielleni. Vuokraamosta lähti sitten mukaan Joint Security Area, ja asennoiduin katsomaan typerää aivot nollilla-räiskettä, vaikka ihan näin loman kunniaksi. Mutta Joint Security Areapa onkin varsin mallikas ja ovela trilleri, joka vaatii katsojaltaan tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä. No, pianhan tämä kävi selväksi ja ne kuuluisat systeemit, jotka usein splatterelokuvissa räjähtelevät, rassattiin oikeaan asentoon…
Koreoiden rajalla sattuu ammuskeluvälikohtaus, jossa kuolee kaksi Pohjois-Korean sotilasta, ja yksi sotilas kummaltakin puolelta haavoittuu. Hommaa tutkimaan tuodaan sveitsiläinen nainen, jonka isä oli kotoisin Koreasta, ja ruotsalainen mies.
Joint Security Area on hyvä elokuva. Siinä ei räiskitä turhaan, tarinaa kuljetetaan mukavalla nopeudella, ja se kerrotaan mielenkiintoisesti takautumien avulla. Näyttelijät tekevät hyvät suoritukset, ja jännitys pysyy yllä. Joint Security Area ei kuulu maailman parhaimpiin elokuviin, mutta hyvä pätkä se ehdottomasti on. Suosittelen trillerielokuvien ystäville, ja Tarantino-faneille vinkiksi, koettakaapa tätäkin.
