Omalaatuisuuden riemuvoitto.

22.12.2013 17:56

Arvioitu elokuva

Lähetyssaarnaajat häipyvät koulubussilla. Mukaan lyöttäytyy kolme pyssyjermua kersantti Dixien (Daniel Stephen) johdolla ja onpa mukana myös Etelä-Vietnamin majuri Kutran (Ernie Zarate). Matkan aikana luonnollisesti nahistellaan ja päksitään mieletön määrä vinosilmiä monttua täyttämään, pyrotekniikkaa paukkuu vielä enemmän ja kaikki menee pieleen.

Ferdinando Baldi ohjastelee Vietnamin Sotaan sijoittuvan toimintamäiskeen mikä on tehty satoja kertoja eri maissa ja aikakausissa. Epämääräinen joukko vähemmän mielenkiintoisia henkilöitä puskee eteenpäin ja eteen kaatuu mieletön määrä esteitä estämään heitä tappamasta toisiaan. Käsikirjoitus on suorastaan omalaatuisuuden riemuvoitto ja ohjaus on täynnä yhtä nerokkaita oivalluksia.

Daniel Stephen on elokuvan konekiväärillä päksivä hyvin epämääräinen päähenkilö ja Ernie Zarate antaa mainiota kontrastia vähemmän pähkähulluna majurina. Muihin näyttelijöihin ei oikein kiinnitä huomiota, sillä heidän roolinsa ovat yhtä eläviä kuin pahviukot. Näyttelijät ovat siis täysin riittäviä genreen.

Mieletön määrä lonkalta päksimistä, paljon hidastettuja räjähdyksiä ja on siinä jonkinlainen juonen virkaa tekevä viritelmäkin mukana. Olisi parempi jos tarpeettomat dialogikohtaukset leikattaisiin pois ja niiden tilalla olisi vielä enemmän päksimistä ja pauketta.

Arvosteltu: 22.12.2013

Lisää luettavaa