“Äiti sanoi mulle että ota kuvia tästä helvetistä.” Näistä kuvista on muodostettu Harjunpää ja pahan pappi, synkän ja nihilistisen kuvan maailmastamme antava elokuva.
Rikosylikonstaapeli Timo Harjunpään (Peter Franzén) maailmassa ei ole muuta kuin surua, kun kaksi vuotta sitten teini-ikäinen tytär tapettiin väkivaltaisesti. Helpotusta eivät anna myöskään omituiset metrosurmat, joita Harjunpää joutuu tutkimaan Onerva Nykäsen (Jenni Banerjee) kanssa.
Kaksi edellistä arvostelijaa ei selvästikään ole tutustunut Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää-teoksiin, joten dekkarifanina ja kaikki Harjunpäät kahlanneena arvosteluni voi olla hyvinkin erilainen. Kirjojen Harjunpää on tunnollinen, rauhaa rakastava poliisi, joka ei riko sääntöjä ja tekee kaikki työnsä kunnollisesti. Mutta sitten kun valkokankaalle lävähtää Franzénin esittämä action-kyttä, tunteet alkavat kuohuta. Samannimisestä kirjasta ei ole jätetty muuta jäljelle kuin lähes mitättömiä yksityiskohtia. Esimerkiksi Harjunpään tyttären kuolema on täysin käsikirjoittajan omavaltainen ratkaisu.
On harmillista, miten hyvän elokuvan voi pilata näinkin pienellä, eli antamalla hahmoille väärät nimet. Jos olisi lähdetty tekemään täysin uudenlaista poliisihahmoa ja muutettu hieman tapahtumia, elokuva olisi voinut nousta aivan uuteen kastiin.
Näyttelijäntöistä minulla ei ole pahaa sanottavaa, mutta Onerva Nykästä esittämä Jenni Banerjeen tuntuu jotenkin aivan liian lapselliselta vakavaan rooliinsa. Muuten elokuvassa onkin panostettu laadukkaisiin ja nimekkäisiin näyttelijöihin, jotka osaavat hoitaa hommansa pussiin varmasti.
On piristävää nähdä, kuinka rajoja uskalletaan rikkoa kotimaisessa elokuvassa. Sarjamurhaajia ei olla suomalaisessa fiktiossa nähty montaa kertaa edes kirjoissa. Synkkä tunnelma tuo omanlaisensa säväyksen, mutta joissakin kohdissa sekin lyö överiksi.
Harjunpää ja pahan pappi saattaa hyvinkin luoda uudenlaisen tyylin suomalaisille rikoselokuville. Harras toivomukseni kuitenkin olisi, että seuraavalla kerralla ei lähdettäisi pilaamaan jonkun kirjailijan elämäntyötä, vaan aloitettaisiin kerrankin aivan puhtaalta pöydältä.
