Vanhoilla kauhuelokuvilla on usein nykypäivänä uskottavuusongelmia. Niitä ei pelkää enää kukaan ja yleensä “hirviöille” voi vain nauraa, kun katselee niiden tökerön näköistä maskeerausta ja muutenkin kömpelöä ilmiasua, jossa ei ole mitään muuta hirveää kuin juuri se toteutus. Yleinen tuomio näille elokuville onkin se klassinen: “Kyllähän tämä ihan camp-leffasta käy”, mikä vastaa aikoinaan vakavissaan tehtyjen tuotosten kohdalla jonkinlaista lohdutuspalkintoa.
Tähän sääntöön löytyy kuitenkin pari poikkeusta. Vaikuttavin sellainen on omissa kirjoissani ehdottomasti H.G. Wellsin romaaniin pohjautunut Näkymätön mies, mutta yllättävän korkealle sijalle sarjassamme “vakavasti otettavia vanhoja kauhuleffoja” pääsee myös 40-luvun ihmissusifilmatisointi The Wolf Man. Se nimittäin toimii tänäkin päivänä vielä yllättävän sulavasti, eikä nosta tarpeettoman monta kertaa sitä camp-hymyä huulille.
Tarina alkaa, kun walesilaisen Talbot-suvun Amerikkaan muuttanut edustaja Larry (Chaney) palaa juurilleen vanhemman veljensä kuoleman johdosta. Hän muuttaa asumaan isänsä (Rains) omistamaan linnaan ja alkaa tehdä tuttavuutta paikallisten kanssa. Hienostihan tuo onnistuu, heti ensimmäistä iltaa pääsee viettämään tyttö molemmissa käsivarsissa. Sääli vain, että toinen kuolee suden hyökkäyksen seurauksena, eikä Larry-parkakaan selviä ilman puremaa. Kun jälkiselvittely alkaa seuraavana aamuna, paikalta löytyy suden sijasta mustalaismiehen ruumis, eikä Larryn saamasta puremasta näy enää jälkeäkään. Jotain vaikuttaa olevan Pahasti Pielessä ™, mutta kukaan ei tunnu voivan tarjota järkevää selitystä. Paitsi tietysti eräs mustalaisnainen, joka höpisee jotain ihmissusista, mutta kuka nyt sellaista uskoo?
Tässä leffassa oli jonkinlaista syvyyttä, jota ei uskoisi olevan wanhan ajan kauhupätkässä. Yllättäen elokuva ei tyydykään brassailemaan ihmissusikuvauksellaan (nykyaikaa ajatellen ekstrahyvä ratkaisu) vaan se keskittyy Larry Talbotin tuntemuksiin, joita muokkaavat sekä taikauskoiset mustalaiset että tieteellisiä selityksiä ja psykologiaa horisevat herrat. Kylälläkin Larrya haukutaan murhamieheksi ja ties miksi, muttei tietenkään hänen kuultensa, ainakaan tarkoituksella. Tämä kaikki tuntuu olevan hänelle liikaa, kun itsekin tietää, ettei kaikki ole kohdallaan, muttei sen sijaan tiedä, ketä uskoisi. Onko hän muuttumassa ihmissudeksi, vai voisiko kaikki ollakin vain mustalaisten jorinoiden aiheuttamaa kuvitelmaa? Loppuratkaisua pantataan niin pitkälle, että jopa katsoja saattaa ehtiä epäröimään, kuten ainakin allekirjoittanut teki.
Talbot-suvun nuoremman tuskaisten hetkien siirtoa kotisohville tukee Lon Chaney Jr.:n loistava roolityöskentely. Leffan keskivaiheilla miehen ilmehdintä on niin ikävän näköistä, että aivokuollutkin tajuaa, miltä Larrysta tuon kaiken pyörityksen keskellä tuntuu. Elokuvan keskikohta onkin miehelle ehdottomasti sitä Prime Timeä.
Eipä sillä, etteivätkö muut osaisi näytellä edukseen. Varsinkin Sir John Talbotina roolia vetävä Claude Rains, joka tuli tutuksi mahtavasta (ääni)näyttelystä Näkymättömässä miehessä, onnistuu erottumaan edukseen, vaikka ruutuaika onkin enimmäkseen Chaneyn rinnalla. 40-luku vaikuttaisikin olevan se vuosikymmen, jolloin näyttelytyö alkoi kehittyä sellaiseksi, ettei siitä nykyaikana tule enää vaivautuneita tunteita.
The Wolf Man ei ole täydellinen, vaikka siinä onkin paljon hyvää. Ihmissusikohtaukset ovat ehdottomasti leffan heikko kohta, johtuen “päälleliimaus”-fiiliksestä, sekä siitä yksinkertaisesta tosiasiasta, että ihmisen lailla liikkuva monsteri ei näytä millään tavalla vaaralliselta. Onneksi näistäkin kohtauksista löytyy jotain hyvää: maisemat ovat juuri kauhuelokuvaan sopivat, sumuinen metsä on edelleen vaikuttavan näköinen.
Vaikka elokuva ei missään nimessä ole enää pelottava, se on silti onnistunut säilyttämään hyvän laatunsa vuosikymmenten saatossa, mikä on todiste siitä, että taidolla tehtyyn tuotokseen ei ajan hammas pysty. Suosittelenkin siis, jos mahdollista on, että koette tämän nostalgisen tripin aikaan, jolloin kauhuelokuvat olivat puhtaita ja niissä oli sellaista karismaa, jota ei nykyajan leffoista helpolla löydä.
nimimerkki: Aleksanteri
