Evil Dead-elokuvien päätösosana paikkansa ansainnut Pimeyden Armeija lopettaa sarjan kevyen oloisesti. Tavaksi muodostunut “Älä mene metsään”-teema on vaihtunutkin pimeälle keskiajalle. Vastassa sankarillamme Ashilla (Bruce Cambell) on muutaman ruman zombien ja itsensä lisäksi kokonainen luuranko-armeija, jonka tavoitteena on saada haltuunsa tuo surullisen kuuluisa ”Kuolleiden kirja” ja muuttaa maailmaa vielä vähän paskamaisemmaksi paikaksi. Palatakseen omaan aikaansa takaisin, Ashilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin uhmata jälleen pimeyden voimia rautakauppiaan raivolla.
Sam Raimi marssittaa armeijaansa eteenpäin pääasiassa huumorilla. Bruce Cambellin tulkitsemasta Ash-hahmosta oli muotoutunut jo sellainen stara, että show ´ ta saadaan kyllä koko rahan edestä. Vaivalla tehdyt tehosteet ja lavasteet ovat kyllä aika jäykän oloisia, mutta Raimin usko ja intohimo nukkeleikkeihin ja lateksiluihin on kuitenkin vahva. Tietokonetrikkejä tuntuu olevan mahdollisen minimaalisesti. Maskeeraukset ovat jälleen hienoa jälkeä ja tuovat esiin perinteisen kasarikauhumaiset ja iljettävät turpavärkit.
Kauhu on hautautunut jo alemmas, vaikka elementtejä on vieläkin läsnä. Mielikuvituksen rajoja on ylitetty ja väkivallan näkyvyyttä rajoitettu. Tuotantoyhtiön kanssa sodittiin elokuvan ikärajasta, minkä kyllä huomaa välillä aika ristiriitaisesta leikkauksesta. Toisaalta kallistutaan raakuuksiin ja välillä otetaan todella leppoisasti. Seikkailun näkyvyys on kuitenkin genreiltään todella moniulotteinen. Välillä tuntuu, kuin lukisi sarjakuvaa ja välillä kuin katsoisi kehnosti lavastettua teatteria. On se sitten suuruudenhulluutta tai neroutta, hyvältä se näyttää.
Vauhtia riittää seikkailuelokuvan mittoihin saakka, vaikka Pimeyden Armeijan ja seikkailufantasian erona onkin noin 600 sivua paperia. Elokuva päätti jo kaavamaiseksi muodostuneen sarjan rajoja rikkoen ja tyylillä. Vaikkakin elokuvan parasta ennen-päiväys on jo ehkä umpeutunut, elokuva toimii kaikkine vikoineenkin edelleen aika kivuttomasti.
