Isäni on turbomies on elokuva isästä (Arnold Schwarzenegger), joka teki elämänsä roolityöt Terminaat… siis isästä, joka oli laiminlyönyt perhettään ja päätti hemmotella lastaan ostamalla tälle, joulun hittituotteen, Turbomies-nuken. Ja kas kummaa, isäpä ei muistakaan koko asia kunnes vasta jouluaattona, jolloin nuket ovatkin jo enemmän kuin kiven alla. Eipä siinä sitten muu auta kuin ottaa auto alle ja lähteä nukkea metsästämään. Löytyypä matkan varrelta jokunen kohtalotoverikin…
Juonesta on vaikea keksiä mitään positiivista sanottavaa. Oikeastaan jo kymmenen minuutin katsomisen jälkeen koko leffan juoni on täysin selvä. Tuotantotiimin ajatuksenjuoksu on ollut taatusti varsin lähellä seuraavaa: “hei palkataan joku tunnettu heppu isukin rooliin ja keksitään joku kliseinen juoni, ni saadaan kätsysti porukan rahat meitin taskuun”. Leffan suurin yksittäinen virhe oli palkata Iso-Arska isän rooliin. Viimeistään tämä todistaa, että Arska on verbaalisilta ominaisuuksiltaan maailman historian surkein näyttelijä. Elokuvan hauskimmat hetket tulevatkin Arskan tahattoman koomisista ilmeistä ja eleistä. Leffan pahimman ruuhkasesongin aikaan aloin ikään kuin huomaamattani toivoa, että Arska vetäisisi kaksipiippuisen esiin ja näyttäisi tantoille missä kaappi seisoo. Valitettavasti näin ei käynyt.
Kokonaisuutena leffa vajoaa harmaaseen massaan ja allekin, sillä itselleni teki todella tiukkaa jaksaa katsoa sitä edes loppuun asti. Toisaalta kymmenvuotias pikkuveljeni kyllä jaksoi nauraa tyhmimmillekin rymistelyille, joten ehkä tämä onkin tarkoitettu hieman nuoremmalle katsojasukupolvelle?
nimimerkki: Ville
