[B]Achtung! Spoilerwarnüng![/B]
Yli 20 vuotta sitten kirjalliselle uralle siirtynyt lääkäri kirjoitti kirjan geeniteknologian mahdollisuuksista ja siitä kuinka nopeaa voittoa haluava kapitalismi ei pysty kahlitsemaan elämää. Ei edes sellaista elämää jonka se on luonut ja jälleen kerran luontoäiti näyttää tekevänsä jokaisesta riidanhaastajasta ämmänsä.
[B]B(isnes):[/B] [I]Sinun pitää katsoa onko uuden hybridimme aitaus tarpeeksi luja.[/I]
[B]J(ärki):[/B] [I]Voitteko kertoa millaisesta elikosta on kyse?[/I]
[B]B:[/B] [I]Sori vaan. Liikesalaisuus vaikka se liittyy olennaisesti tähän työhön.[/I]
[B]J:[/B] [I]Millainen eläin se on? [/I]
[B]B:[/B] [I]Iso, hampaikas, eristyksissä kasvanut ja äkäinen. Yleisö tykkää. [/I]
[B]J:[/B] [I]En voi tehdä töitäni jos en tiedä täsmälleen minkä kanssa olen tekemisissä. [/I]
[B]B:[/B] [I]Tee vain työsi!!![/I]
Firma nimeltään iNGen käytti geeniteknologiaa ja perusti dinosauruksiin liittyvän teemapuiston nimeltään [movie]Jurassic park[/movie] ja puisto meni sekametelisopaksi jo ennen avajaisia. Tekniikka kuitenkin toimi, megarikas Simon Masrani (Irrfan Khan) maksoi viulut edeltäjänsä siunauksella ja eläimet luonut Henry Wu (B.D. Wong) jatkoi työtä. Virheistä oli myös opittu niin paljon että puisto saatiin avattua nimellä [I]Jurassic World[/I] ja se myös tuottaa voittoa. Tuotekehittelyä kuitenkin tarvitaan ja uusin vetonaula on hybridilaji [I]Indominus rex[/I]: klassista [I]Tyrannosaurus rexiä[/I] isompi, hampaikkaampi ja ‘coolimpi’ – juuri sitä myös saatiin ja vähän extraakin. Zach (Nick Robinson) ja Gray (Ty Simpkins) laitettiin puistoon PR-Claire-tädin (Bryce Dallas Howard) hoiviin lymyilevän avioeroasian peittämiseksi. Valvomon Lowery (Jake Johnson) käyttää retropaitaa elävän järjestelmän yllä ja eräs toinen iNGenin kehitystyön niljake nimeltään Hoskins (Vincent D’Onofrio) haluaa suostutella välkkyjä petodinosauruksia kouluttavan Owen Gradyn (Chris Pratt) näkemään uusia mahdollisuuksia joiden sovellukset ovat ilmiselviä. Jälleen kerran käytetyn teknologian odottamattomat piirteet nostavat naamaansa ja koska bisneksestä on kyse niin tilanne täytyy pitää hallinnassa tai paraskaan PR ei pelasta pikakonkurssilta. Luonnollisesti kaikki menee pieleenuuden vetonaulan matkiessa orankia [B]ja[/B] alkaessa hakea paikkaansa ravintoketjussa ja siinä sivussa päästää pari muutakin elikkoa nauttimaan vapaudestaan. Luvassa on siis sisältöpuhdas katastrofileffa ja jo alkuhetkillä tulee selväksi ketkä ovat tämän leffan suurimpia tähtiä ja onneksi niin myös on.
[B]B:[/B] [I]Olemme ottaneet kaikista isoimpien ja ilkeimpien elikoiden pahimmat piirteet ja koonneet ne yhteen hybridieläimeen. Yleisö tykkää. [/I]
[B]J:[/B] [I]Eikö kukaan ajatellut että se saattaa olla eri mieltä roolistaan? [/I]
[B]B:[/B] [I]Näähh..ei se voi olla eri mieltä.[/I]
Colin Trevorrow ohjastelee Steven Spielbergin alaisuudessa kvasijatko-osaa Spielbergin itsensä leffalle ja omaa hyvin pitkälle samat vahvuudet joiden ansiosta [movie]Jurassic Park[/movie] tienasi niin hyvin ja samat heikkoudet ovat yhä mukana, joskin niiden sekaan heitetään myös ihan vaan vanhaa kunnon katastrofileffaa missä epäkiitolliseen työhön delegoitu Zara (Katie McGrath) pääsee seuraamaan liiankin läheltä [I]mosasauruksen[/I] ruoansulatusta ja juoksentelua ja kirkumista on luvassa. Luonnollisesti ne neljä dramaattisiksi keskuksiksi tarkoitettua juippia jäävät henkiin, mutta heitä juoksutetaan ja riepotetaan senkin edestä. Juonellisesti mitään ihmeellistä ei luvassa ole, sillä idioottipalloa syötellään aika tehokkaasti ja se onneksi/luonnollisesti päätyy kaikista lismaisimmalle plösölle joka ei tiedä että [I]velociraptor[/I] ei pelaa typeryyden pallopelejä. Moni mielenkiintoinen juonilanka on pelkkä alaviite sekamelskan keskellä.
[B]B:[/B] [I]Miksi ihmeessä raivohullu hybridihirviö riehuu puistossa kuin raivohullu hybridihirviö? [/I]
[B]J:[/B] [I]Sinä itse halusit raivohullun hybridihirviön puistosi vetonaulaksi. Voin todistaa sen. [/I]
[B]B:[/B] [I]Ai niin joo…[/I]
Bryce Dallas Howard, Nick Robinson ja Ty Simpkins ovat elokuvan perheyksikkö jota riepotetaan aika kovasti. Irrfan Khan tekee ristiriitaisen roolin megarikkaana juippina joka viis veisaa kustannuksista jos vain tulosta tulee, tiedostaa olevansa vastuussa tilanteesta ja laittaa omat (osaavat) kätensä epäröimättä korjaustöihin. Vincent D’Onofrio huokuu koko olemuksellaan niljaa ja tämän tekoystävällinen tuttavallisuus, ylimielinen jankkaaminen, pelkurimainen optimismi ja ilmiselvästi pilkallinen halveksunta kaikkia muita ja ennen kaikkea perusteltuja vasta-argumentteja kohtaan. Suureksi harmiksi hän joutuu vain syödyksi joka on tuskallinen, mutta nopea tapa kuolla. Pureksinta jäi uupumaan. Chris Pratt on se shortseissa viihtyvä eräjorma joka tietää ettei parhaimmillaankin varttikesylle petodinosaurukselle käännetä selkää ja ettei niitä pidä kiusata sähköpiiskalla – esimerkki järjestä siis. Jake Johnson on se toinen järjen edustaja tässä leffassa ja kaaosteoriasta filosofisoivaa matemaatikkoa hän kanavoi aika runsaasti.
[B]B:[/B] [I]Osaatko arvioida kuinka hyödyllisiä aseita nämä eläimet ovat ja niitä voidaan jopa kouluttaa! Vähän niin kuin koiria. Koiria jotka juoksevat lujaa, viestivät, oppivat ja ovat erittäin hampaisia ja kynnekkäitä ja me olemme omistajia. [/I]
[B]J:[/B] [I]Moni omistaja on päätynyt koiransa suuhun.[/I]
Vaikka käsikirjoitus ei loista ja hahmotkin ovat yksiulotteisia niin se todellinen vetonaula on pääasiallisesti hyvin toteutettu. Lähikuvien animatroniikka ja kokokuvien tietokoneanimaatio pelaavat lähes saumattomasti yhteen ja vain muutamissa kohdissa illuusio murtuu ja nämä illuusion murtavat hetket eivät ole niiden kaikista isoimpien elikoiden riehumisia. Muutamat hetket ovat varmaankin laitettu leffaan vain koska kuvaspektaakkelia tarvitaan enemmän ja se ei satu ollenkaan. Eläimellisenä antagonistina irvistelevä hybridi [I]Indominus rex[/I] näyttää rumalta ja äärimmäisen vaaralliselta hirviöltä joka käyttäytyy hämmentyneen ja raivostuneen eläimen tavoin, mutta osoittaa olevansa myös ihan vaan ilkeyttään kävelevä ekologinen tuhovyöhyke. Taustalta voi bongata niitä kasvisravintoon tyytyviä dinosauruksia jotka ovat niin-kamalan-söpöjä ja kesyjä. Näyttävästi 90 vuotta valkokankailla tallonut [I]Tyrannosaurus rex[/I] tekee lyhyen cameon taustalla ja odottaa kärsivällisenä suurta finaaliaan ja ennen esiripun laskentaa näyttää jälleen kerran olevansa kuningas. Niissä kohdissa joissa efektimyrskyn tarkoitus on pudottaa leuka lattiaan leffa toimii loistavasti ja silloin kun niiden pitää palvella tarinaa ne muuttuvat pelkiksi tehosteiksi jotka rikkovat illuusion.
[B]B:[/B] [I]Olen mennyttä! Puisto on raunioina, kuolinuhrien määrää ei varmaan koskaan saada selville, eloonjäänet haluavat keittää minut kookosrasvassa ja rahoittajat pakenevat. Mitä tässä voi enää tehdä?[/I]
[B]J:[/B] [I]Voit aina pakata tavarasi, myöntää tappiosi ja hyväksyä seuraukset. Minä sammutan valot ja suljen oven perässäni. Täällä on vielä asioita tehtävänä. [/I]
Negatiivisista ennakko-odotuksista huolimatta [I]Jurassic World[/I] antoi pari tuntia takeltelematonta viihdettä ja muutamia erinomaisen lumoavia hetkiä, mutta käsikirjoituksen tiettyjen hahmojen riemuidioottisuus pisti pahasti silmään. Loppujen lopuksi hyvän tarinan omaava scifikirja missä on paljon toimintaa ei muutu loistavaksi elokuvaksi ilman karsimista ja se karsinta on tehty siitä tarinasta. Paljon idiootteja ja dinosauruksia jotka syövät niitä idiootteja ja toteuttavat samalla ravintoketjua. Sitä paitsi luulen että niljaplösö laittaa vatsan sekaisin.
