Entinen uusnatsi Derek Vinyard (Edward Norton) vapautuu vankilasta kolmen vuoden tuomion jälkeen. Hän sai tuomion tapettuaan kaksi mustaihoista miestä, jotka yrittivät varastaa hänen autonsa. Vankilassa hänen silmänsä kuitenkin aukesivat. Hän näki muiden uusnatsien petturuuden, ja tajusi lopulta, että hyvä tai paha ei johdu ihonväristä, osittain jo siitä syystä, että hänen luotettavin ystävänsä vankilassa oli musta.
Derekin nuorempi veli Danny (Edward Furlong) on sillä välin seurannut hänen jalanjälkiään samassa uusnatsien porukassa. Derek haluaa pysyä kaukana vanhoista piireistään, eikä pidä siitä, että Danny veljeilee heidän kanssaan. Derekin tavoitteena on nyt pelastaa veljensä ja perheensä siltä väkivallalta, jonka hän on itse aiheuttanut.
Elokuva käsittelee monia aiheita kuten rasismi, laiton maahanmuutto, uusnatsismi ja mustien jengien hyväksikäyttämät haavoittuvaiset nuoret. Tony Kayen ohjaus on viimeisen päälle tarkkaa ja David McKennan käsikirjoitus on timanttista materiaalia nyky-Amerikan Los Angelesilla maustettuna. Myös jokainen kohtaus, mukaan lukien flashbackit, jotka on kuvattu mustavalkoisina, on tehty suurella sydämellä.
Molemmat Edwardit räjäyttävät pankin sykähdyttävillä suorituksillaan, ja varsinkin Norton on paljon enemmän kuin mahtava, jonka rooli on ehdottomasti Oscarin arvoinen, kun taas Furlong jää Dannyna hiukan sopivasti Nortonin varjoon yrittäessään tulla samankaltaiseksi kuin veljensä. Sivuhenkilötkin pärjäävät toimivasti ajallaan.
Norton sai elokuvasta parhaan miespääosan Oscar-ehdokkuuden vuonna 1999, mutta palkinnon vei nimiinsä Roberto Benigni elokuvalla Kaunis elämä.
Loppujen lopuksi American History X on opettava ja tärkeä mestariteos, sekä samalla koskettava siinä mielessä, kuinka vanhempi veli joutuu pitämään huolta nuoremmasta veljestään, kun äärioikeistoveljesten suhtautuminen tummaihoisiin muuttuu.
