Tervetuloa Delta Cityyn, maanpäälliseen paratiisiin. Tai näin ainakin esitteissä luvattiin. OmniCorp jättikin jälkeensä slummiutuneen kaupungin ja läjän entistäkin karmaisevampia sosiaalisia ongelmia. Robocop ja Detroitin poliisi yrittävät yhä ylläpitää järjestystä jengiläisten hallitsemassa helvetin esikartanossa. Köyhä kansa elää kauhun vallassa. OmniCorpilla on yhteistyökumppaneidensa kanssa jo valmiit suunnitelmat loppusiivouksen varalle: Detroitin ghettoja puhdistamaan on perustettu oma yksityisarmeijansa, joka ei vastaa tekemisistään sen enempää poliitikoille kuin poliisillekaan. Heti tarinan aluksi Steve Martinia muistuttavan hupiukon johtama joukkio pistää lihoiksi Peter Wellerittömän Robocopin parin – ja siitäkös koppalakki hurjistuu ja ryhtyy kostopuuhiin.
Kauhukomedioiden erikoismies Fred Dekkerin palkkaaminen kolmannen Robocopin ohjaajaksi oli virhe. Vieläkin pahempi kömmähdys oli elokuvan suuntaaminen koko perheelle. Oikealla ohjaajavalinnalla verta ja suolenpätkiä olisi ehkä kyetty rajoittamaan toimintakohtauksista tinkimättä, mutta kokemattoman Dekkerin käsissä jokainen aseenjylähdys herättää kylmiä väreitä aivan väärästä syystä. Robocop 3 tuntuukin täysin panoksettomalta tarinalta, jossa hahmot joutuvat pulaan lähinnä kädettömyyttään: Robocop itse unohtaa toistuvasti ominaisuutensa ja vain seisoo paikallaan kyborgininjojen sun muiden örkkien silpoessa ja ampuessa tätä palasiksi. Lopun mittelössäkin ihmismassat vain marssivat ottaen luotia vastaan kenenkään haavoittumatta tai kuolematta. Steve Martinin näköinen hyypiökään ei auta alaisiaan, vaan seuraa tapahtumia ase kädessä passiivisesti parin metrin päästä – ja lopulta saakin itse kuonoonsa!
Robocop 3 oli konkurssikypsän Orionin viimeisiä korahduksia ennen toimintojen hautaamista. Kulissien takaisen taloussekoilun vuoksi Dekkerin ohjaustyötä ei kyetty julkaisemaan lätäkön takana suunnitellun aikataulun mukaisesti, seurauksena piraattikopioiden tulva. Pahaksi onneksi aiheesta oli myös julkaistu tukku suosittuja videopelisovituksia jokaiselle kahvinkeitintä edistyneemmälle härpäkkeelle, joten vähät juonelliset aineksetkin oli maksavalta yleisöltä spoilattu jo hyvän aikaa ennen bootleg-kopioiden rantautumista. Elokuviin asti raahautunut kansa pääsi näkemään isolla rahalla tuotettua B-elokuvaa, jossa parasta viihdettä on erilaisten möhläysten ja epäloogisuuksien löytäminen: eräässä kohtaa esimerkiksi Robocopin käsi katkeaa, ja näyttelijän käden voi huvittavasti nähdä selän taakse ”piiloon” taivutettuna.
Robocop 3 jättää huonon maun suuhun. Raikastimena suositellaan tutustumista Frank Millerin alkuperäisen käsikirjoituksen pohjalta tuotettuun vaihtoehtoiseen sarjakuvanäkemykseen 2000-luvun alkuvuosilta. Edellisen osan tavoin Miller palkattiin käsikirjoittajaksi kolmanteenkin koppalakkiin, vaikka ani harva tämän ideoista päätyikään lopputuotteeseen originaalissa muodossaan. Sarjakuvain saralla herra Miller käsikirjoitti myös Robocopin ja Terminaattorin kohtaamisesta kertovan hauskan spin-offin, joka itsessään poiki lukuisia videopelisovituksia ja toteutumattomia elokuvasuunnitelmia. Televisiopuolelta Robocopista löytyy ainakin kaksi piirrettyä ja kaksi näyteltyä tekelettä, mutta ohjelmointini estää minua niistä kirjoittamasta. Kaikenlaisten Hollywood-vehkeilyjen ja yrityskauppojen seurauksena kahdesta Robocop-piirretystä vanhemman oikeudet kuuluvat nykyisin Disneylle.
