Punaparta on Akira Kurosawan ja Toshiro Mifunen viimeinen yhteinen elokuva. Tämä on myös Kurosawan viimeinen mustavalkoinen elokuva. Elokuva on myös ollut Golden Globe-ehdokkaana. Toshiro Mifune voitti tästä leffasta parhaan pääosanäyttelijän palkinnon Venetsian elokuvafestivaaleilla. Tämä poikkeaa myös useimmista muista Kurosawan 1950- ja 1960-luvun elokuvista. Samurai-touhua tässä ei ole, mutta aikakausi on sama.
Lääketiedettä vuosia opiskellut tohtori Yasumoto (Kayama) saapuu Koishikawa-klinikalle, joka on erikoistunut köyhien hoitamiseen. Sairaalaa johtaa Punaparraksi kutsuttu tohtori Niide (Mifune). Yasumoto joutuu jäämään pidemmäksi aikaa sairaalaan. Miehellä ei kuitenkaan ole haluja jäädä sinne töihin. Mutta sieltä ei ole helppo lähteä. Yasumoto tutustuu siellä ollessaan monenlaisiin ihmiskohtaloihin. Mies itsekin kokee muutoksia.
Tämä leffa sai aika hyvin kansainvälistä huomiotta. Eikä syyttä. Tämä kyllä antaa aika hyvän kuvan kahdensadan vuoden takaisen Japanin yhteiskunnasta. Tuolloin oli köyhyys melko yleistä, mutta kukaan ei piitannut. Tämä elokuva osuu myös nykyajan hermoon. Tässä on paljon asioitta, joita löytyy nykyäänkin. Näyttelijäpuolikin on todella hyvää. Toshiro Mifune tekee todella hyvän roolisuorituksen. Eikä muissakaan näyttelijöissä valittamista ole. Tosin elokuvaa vaivaa sen eteneminen. Se on turhan laahaavaa ja sitä olisikin joistakin kohdin leikata.
