Creepshow 2 ei todellakaan ole vakavasti otettavaa elokuvaa, sillä on enemmänkin toivottua kuin halveksittua ottaa kaverit ja sipsit mukaan tätä elokuvaa katseltaessa. Stephen Kingin hyytävän hauskoihin novelleihin perustuva Creepshow 2 antaa meille kolme tarinaa:
Ensimmäisessä intiaanipatsas kostaa isäntiensä tappajille isäntiensä kuoleman, toisessa neljä teiniä päättävät pitää hupaisan uimaretken, mutta teinit saavatkin kohdata poikkeuksellisen tappavaa levää. Kolmannessa miestään pettävä nainen ajaa vahingossa liftarin ylitse, mutta liftari ei pidä siitä ja aloittaa kostonsa. Jokaisen tarinan välissä on pieni pätkä animaatiota, joka kertoo kiusaajille takaisin maksavasta Billy-pojasta. Jo näiden tarinoiden perusteella voi päätellä että se elokuvallinen puoli saa jäädä unholaan, nyt pidetään hauskaa! Tarinat ovat aivan mahtavan päättömiä ja kliseisiä selvästi aivan tarkoituksella 50-luvun sarjakuvista “lainattuja.”
Ohjauspallin ensimmäisestä osasta korvannut Michael Gornick on selvästi ymmärtänyt, miksi Creepshow ideana on niin saakelin hyvä ja jalostanut sen omiin tarkoituksiinsa kunnioitettavan hyvin. Tarinat ovat kekseliäitä ja hauskoja eikä Gornick yritäkään synkistellä tai vakavoittaa tarinoita. Tarinat ovat täynnä mustaa ja veristä huumoria josta on kiittäminen Stephen Kingiä, kauhun kuningasta, joka oli ensimmäisessäkin osassa tekemässä tarinoita ja on tässä elokuvassa pienessä cameo-roolissa.
Ykköstarinassa on yritetty saada jonkinlaista vakavuutta mukaan, mikä antaa hieman oudon maun, koska puolet tarinaa on hurmelöylyä ja naurettavuuksia ja toinen puoli “vakavaa” ja kliseistä draamaa. Tarinoita pilaakin hieman näyttelijöiden huonous, varsinkin kakkostarinan yhteydessä, jossa näyttelijät lähinnä pilaavat tarinan. Kolmostarina on juoneltaan täysin pöhkö, eikä sen “lopputwisti” ole yhtä hauska kuin ensimmäisen kahden pieni humoristinen “loppuvitsi”. Silti näiden lyhyttarinoiden ytimessä on “sitä jotain”, joka pelastaa päivän.
Vaikka annankin tälle elokuvalle kaksi tähteä, se ei tarkoita että elokuva olisi huono, pikemminkin päinvastoin. Suosittelen lämpimästi elokuvaa niille, jotka haluavat nähdä kauhuelokuvaa, joka ei välttämättä ole niin vakavaa. Kulttielokuva on kyseessä, joten ota jalkineesi pois ja kumarra länteen, sillä tämä elokuva on pyhä.
