En muista varmuudella oliko se tämä vai Jedin Paluu, joka sai kunnian olla ensimmäinen elokuvateatterissa ilman vanhempia nähty elokuva. En kuitenkaan ollut vielä nähnyt ensimmäistä Indyä kun tämän näin ensimmäistä kertaa ja filmi teki erittäin suuren vaikutuksen nuoreen teiniin. Nyt aikuisiässä tämä ei ihan vedä vertoja ensimmäiselle Indy-filmille.
Indy on Shanghaissa hoitamassa omia busineksiaan kun hän sattumien summana päätyy pieneen intialaiskylään, josta lapset on varastettu ja kaikki muutkin asiat ovat ihan poskellaan. Indy houkutellaan laittamaan asiat kuntoon joten hän matkustaa Pankotin palatsiin, jossa vuosisadan hiljaiselon jälkeen tapahtuu kummia.
Indy otetaan vieraanvaraisesti vastaan, mutta herkutteluhetken jälkeen onkin vuorossa laajan hyönteiskokoelman esittely ja runsaasti sydämentykytyksiä. Kulisseissa tapahtuu kaikenlaista ja Indy joutuu jälleen heiluttelemaan ruoskaansa pitääkseen porukat aisoissa.
Hyvähän tämä elokuva ilman muuta on, vaikka ei aivan ykkösosan tasolle ylläkään. Lavasteet ovat tässä ehkä jopa komeammat kuin ykkösessä. Jotenkin tämä vain tuntuu hieman laimeammalta kuin edeltäjänsä, “seikkailu” ei ole samantasoista. Ärsyttävintä elokuvassa on ylirasittava rva Spielberg, jonka kirkumista ja valittamista seuratessa tekee lähes mieli hyppäyttää elokuvaa pätkän verran eteenpäin. Seikkailufaneilla tämä on kuitenkin must.
