Vuonna 1988 ensi-iltansa saanut ja vuosien saatossa pienimuotoiseen kulttimaineeseen yltänyt kauhuelokuva (Child’s Play) esitteli elokuvamaailmalle yhden erikoisimman kauhuelokuvapahiksen Don Mancinin luoman ja Brad Dourifin äänellä varustetun nukke Chuckyn. (Child’s Play) elokuvalle tehtiin lopulta peräti 6 jatko-osaa joista ollaan montaakin mieltä. Nyt kuten niin moni muukin elokuva menneiltä ja miksei myös lähivuosilta on Child’s Play päätynyt uusintakäynnistyksen kohteeksi valokuvakauhuelokuva (Polaroidin) ohjaaneen Lars Klevbergin toimesta. Ikonisen Chuckyn äänen Brad Dourifilta on perinyt Mark Hamill.
Andy Barclay (Gabriel Bateman) on nuori yksinäinen kuolupoika joka asuu yksinhuoltaja äitinsä Karenin (Aubrey Plaza) kanssa. Heidän taloudellinen tilanne hiljattaisen muuton jälkeen on tiukka ja samassa talossa asuva etsivä Mike Norris (Brian Tyree Henry) on välillä auttanut heitä. Samaan aikaan teknologiayhtiö Kaslan on kehittänyt uudenlaisen vientituotteen Buddi nuken ja yrityksen johtaja Henry Kaslan (Tim Matheson) lupaa tuotteen olevan turvallinen lapsen paras kaveri. Kaupassa töissä oleva Karen saa yhden Buddin (Mark Hamill) palautuksena ja päättää antaa tämän lahjaksi Andylle joka nimeää sen Chuckyksi. He eivät aavista että tämän palautetun Buddin ja Kaslan yhtiön välillä piilee synkkä salaisuus.
Child’s Play vuosimallia 2019 on voisi jopa sanoa yllättävän onnistunut päivistysversio tappajanukke Chuckystä ja muutenkin mukavan tehokas kauhuelokuva todella kierolla ilmapiirillä varustettuna. Eihän Lars Klevbergin teos kertaakaan yritä kauhuelokuvan reseptejä uusiksi pistää, mutta pitää Child’s Play viihdyttävästi otteessaan ja nousee näiden useiden kauhu re-make/Reboot teosten keskellä sinne paremmalle puolelle Zach Snyderin (Dawn of the Dead) ja Alexandre Ajan (Hills Have Eyes) uusintaversioiden kanssa.
Ensimmäisen käsikirjoituksen kokoillan elokuvaan tekevä Tyler Burton Smith ei ole lähtenyt tekemään täysin identtistä versiota vuoden 1988 Child’s Play elokuvasta. Tällä kertaa Chuckyn sekoamisen aiheuttaa sarjamurhaajan sijaan vioittunut tietokoneohjelma. Muutenkin tarinan keskellä on välillä herkullisia satiirimaisia piirteitä että voiko lapsille tuotteita valmistavassa suuryhtiössä olla mitään vikaa ja jos on niin kuka niitä uskoo varsinkin jos lapsi väittää heidän valmistaneen lelun olevan vaarallinen.
Kauhuelokuvana Child’s Play on viihdyttävän tehokas ja kuvastoltaan muutamaan kertaan melko hurmeinen ja sopivasti överiksi vedetty. Gore ja revittely efekteissä ei Lars Klevberg ainakaan säästele yhtään mitään sillä porukkaa menee palasiksi melko rumillakin tavoilla. Useita tv-sarjoja kuvanneen Brendan Uegama herkuttelee muutaman tyylikkään kuvakulman kauhukohtauksiin. Kaiken hurmeilun keskellä huumorikin osuu myös muutaman kerran osuvasti kohteeseensa Chuckyn heittelevien törkeyksien kanssa. Toki lajityypin kaikki kliseet nopeista säikähdyksistä ja typerästi käyttäytyvistä hahmoista ovat taustalla mukana.
Nuori Gabriel Bateman saa Andyn roolissa viihdyttävän kemian aikaiseksi äitinsä ja Chuckyn kanssa. Aubrey Plaza on myös hyvä kovapintaisen yksinhuoltaja äidin roolissa. Show:n varastaa Brad Dourifilta viihdyttävästi roolin perinyt Mark Hamill joka antaa suloisen karmivalle pikku perkeleelle kylmän karmivan puhetyylin. Brian Tyree Henry on pätevä tapauksen kimpussa olevana etsivänä. Tim Mathesonin harteille jää olla ylimielinen suuryhtion johtaja ja Trent Redekop on kaiken pahan alulle pistävä kovia kokeva Gabe.
Kokonaisuutena Child’s Play päivittää ilman mitään genren uudistuksia viihdyttävän tehokkaasti Chuckyn tähän päivään.
