[I]”Jagsemash. “[/I]
Borat Sagjidev (Sacha Baron Cohen) on kazakstanilainen tv-toimittaja. Kazakstan on maa missä sivistys on tyhjä sana, köyhyys ja kurjuus hallitsee ja 43-vuotias on ikivanha. Samoin siellä mennään naimisiin jo 12-vuotiaina. Jo mainitun Boratin sukuun kuuluu myös vaimo Oksana, joka on erittäin tylsä, ikivanha äiti ja sisko Natalia joka on koko Kazakstanin neljänneksi paras prostituoitu. Samoin on suvun jäsenenä jälkeenjäänyt veli Bilo, joka kerran pääsi pois häkistä ja seurauksille naurettiin. Kazakstanin hallituksen käskystä Borat lähtee US ja A:han opintomatkalle mukanaan tuottaja Azamat Bagatov (Ken Davitian). New Yorkiin päästyään ja yritettyään luoda kontaktia amerikkalaisiin ihmisiin sotkeutuu naiivi Borat amerikkalaiseen unelmaan, mitä tässä tapauksessa edustaa plastiikkakirurgian mallityö Pamela Anderson. Tuon unelman haluaa Borat itselleen ja hankkii ajoneuvon jonka avulla voi hän ylittää kookkaan Amerikan mantereen ja Azamat pysyy mukana. Lopulta löytää Borat unelman, mutta huomaa että se ei ole välttämättä vaivan arvoinen ja palaa kotiin päästyään myös sovintoon Azamatin kanssa.
Borat on komedia, mutta se ei ole juutalais- tai edes kazakstanilaisvastainen. Se paljastaa dokumenttimaisella tarkkuudella Yhdysvaltojen todellisen tyhmyyden, suvaitsemattomuuden ja ulkokultaisuuden ja sen kuinka ohut ‘sivistyksen’ pintakiilto on. Maalaistollo Borat juurikin törmäilyllään paljastaa ne kaikki, mutta löytää lohtua ja suvaitsevaisuutta myös. Sacha Baron Cohenin rohkeutta ja sinnikkyyttä tehdä roolia on ihailtava ja aiheuttipa Borat myös melkoista kohua: kymmeniä kertoja paikalle kutsutut poliisit ovat siitä todiste. Ken Davitian hermostuneena tuottaja-Azamatina on paitsi lihava ja ruma, myös karvainen ja koko kyseenalainen komeus näkyy full-frontal-male-nudityna. Kuten myös Sacha Baron Cohenin laihempi olemus ja niihin painottuva kohtaus repii nauruhermot kappaleiksi.
Boratin kohelluksia on hauska seurata ja hänen aiheuttamat autenttiset reaktiot ovat komedian lähteinä ja perusidea on kaikista vastenmielisistä sivudetaljeista huolimatta tietämättömän ja naiivin maalaistollon hapuileva vaellus suuressa maailmassa ja hänen henkinen kasvamisensa sen mukana. Samalla tulee ilmi koko maailmalle kuinka suvaitsemattomia ja ahdaskatseisia amerikkalaiset ovat ja myös päinvastaista, vaikkakin suvaitsemattomuus on selkeästi enemmistönä. Kokonaisuus on hauskaa kohellusta, verbaaliakrobatiaa ja [I]faux pas[/I]’n tallomisia, mutta pinnan alla on sosiaalista kritiikkiä, unelmien särkymistä ja kotiin palaamista. Kaikkea vakavaa ja tärkeää siis.
