The Expendables oli kova tapaus muutama vuosi sitten. Elokuvan aikaansaama hype oli jättimäinen, sillä mukaan oli saatu iso kasa toimintatähtiä. Itse elokuva ei ollut järin hyvä – elokuvaa katsoessa tunnelma oli lähinnä ”isot pojat leikkii”. Kertaviihteenä ja toimintanälän täyttäjänä ensimmäinen osa onnistui hyvin, mutta se ei silti vastannut siihen ladattuja odotuksia. Kun sitten ilmoitettiin, että toinen osa on tulossa, alkoi huhuja liikkua suuntaan jos toiseen. Lopulta huhuille saatiin varmistus – kakkososaan mukaan saatiin herrat Van Damme, Norris ja Schwarzenegger. Hype kasvoi jopa kovemmaksi kuin ensimmäisen osan kohdalla. Samalla kasvoi pieni pelko siitä, pystyisikö elokuva todella vastaamaan kaikkiin odotuksiin?
Sylvester Stallone on siirtynyt pois ohjaajan penkiltä, ja kakkososan ohjauksesta vastaakin mm. Con Airin ohjannut Simon West. Kakkososassa Syltty keskittyykin enemmän olemaan testosteronia erittävä tosimies, jonka viikset ovat kenties yhdet elokuvahistorian komeimmat. Mukana ovat edelleen myös Jason Statham, Jet Li, Randy Couture, Terry Crews, Dolph Lundgren ja Bruce Willis. Mukaan on hankittu myös tulevia toimintatähtiä, joita elokuvassa edustavat Liam Hemsworth ja Scott Adkins. Ja onpa mukana myös NAINEN, Nan Yun näyttelemä Maggie.
Barney Ross (Stallone) johtaa edelleen porukkaansa, ja hommat tuntuvat sujuvan varsin hyvin. Elokuvan alku on lupaava – toiminta alkaa käytännössä heti, ja ensimmäinen toimintakohtaus nostaa odotukset korkealle. Keikka onnistuu hyvin, mutta ongelmat alkavat, kun kuvioon astuu Church (Willis), joka on edelleen hieman vihainen ensimmäisen elokuvan tapahtumista. Barney Rossilla ei ole muuta mahdollisuutta, kuin ottaa vastaan Churchin tarjoama keikka, joka vie porukan tällä kertaa Eurooppaan. Hommat menevät kuitenkin pieleen, kun tehtävää suorittaessa joukon tielle asettuu kunniakkaasta kuolemasta ja kunnioituksesta saarnaava Vilain (Jean-Claude Van Damme). Barney Rossilla on kuitenkin suunnitelma myös Vilainin varalle: ” Track ’em, find ’em, kill ’em.”.
Elokuvan juoni on siis yksinkertaisen selkeä: Syltty on vihainen ja haluaa kostaa. Toimintaelokuvia on tehty huonommillakin juonilla, joten tässä vaiheessa ei ole syytä hätään. Juoni on aivan tarpeeksi toimiva elokuvaan, joka nojaa lähinnä näyttelijäkaartin karismaan ja testosteronimäärään. Ohjaus toimii ensimmäistä osaa paremmin, vaikkakin vieläkin joissain kohdissa kameratyöskentely on sekavaa ja turhan nopeaa. Erikoistehosteet ovat komeita ja ensimmäisestä osasta on menty pitkälle myös tehosteiden osalta.
Elokuvan isoin kehitysaskel on kuitenkin tarina ja hahmot. Ensimmäinen osa jätti hahmot melko kaukaisiksi ja tunnelma oli todellakin ”isot pojat leikkii” tasolla. Nyt ruutuaikaa saa enemmän myös Dolph Lundgrenin näyttelemä Gunner Jensen on alkoholisoitunut ja rähjäinen nero, jonka toiminta tarjoaa varsin mukavat naurut. Stallone on yhdistänyt hienosti Gunnerin hahmoon Lundgrenin omaa historiaa, sillä Gunner on Ruotsista ja omaa tutkinnon kemiassa – samat meriitit omaa myös itse Dolph Lundgren. Gunner on hahmona hieno – se on täynnä ironiaa. Gunner on epäammattimainen, rähjäinen, alkoholisoitunut ja vielä kaikenlisäksi hieman hullu.
Terry Crews jatkaa Hale Caesarin roolissa, ja Randy Couture Toll Roadin roolissa. Kaksikko näyttää olevan elokuvan toinen parivaljakko, kuten Stallone ja Statham ovat. Valitettavasti tämän toisen kaksikon ruutuaika jää melko pieneksi, ja varsinkin Couture on melko näkymätön. Crews nakkaa muutaman hyvän läpän ja jyrää haulikollaan, kuten ensimmäisessä elokuvassa. Molemmat kaverit omaavat kyllä tarpeeksi raameja isompiinkin rooleihin, mutta onko miehistä sitten kuitenkaan nousemaan seuraavalle tasolle? Couturen rooli jää elokuvassa niin pieneksi, että miehen uran kehittymistä on vaikea arvata. Toki muutama pienempi toimintapätkä saattaisi avittaa uran jopa nousuun.
Harmittavan pieneksi jää Jet Lin rooli. Yksi Aasian kirkkaimmista tähdistä saa todella vähän ruutuaikaa, ja onkin pakko ihmetellä miksi? Pienen ruutuaikansa Li käyttää komeasti ja miehen taistelukohtaukset ovat näyttäviä ja viihdyttäviä. Elokuva olisi kyllä kaivannut lisääkin Jet Lin taitoja, mutta tällä kertaa ratkaisu oli tämä. Jet Li on ehdottomasti yksi parhaita toimintatähtiä, ja jalat käyvät edelleen kovaa tahtia. Bruce Willis saa nyt huomattavasti enemmän ruutuaikaa kuin ensimmäisessä osassa, ja mies suoriutuu roolistaan perinteisen varmasti. Yksi elokuvan isoimmista miinuksista tulee Jason Stathamin Lee Christmasin hahmon sivuosalle. Toki miehen rooli on kuitenkin melko iso, mutta olisi ollut huomattavasti parempi, jos Statham olisi ollut vieläkin isommassa roolissa. Nyt tuntuu siltä, että hahmo jää vähän taka-alalle, vaikkakin Christmas ja Ross heittelevät melko tiukkaa läppää toisillensa.
Stallonen Ross on elokuva kuningas. Matalla äänellä one-linereita heittelevä Stallone on edelleen vedossa ja toimintakohtauksetkin onnistuvat edelleen varsin mallikkaasti. Pahiksen roolissa nähtävä Jean-Claude Van Damme tekee uralleen hieman erikoisen roolin, sillä harvemmin JCVD on nähty pahiksen roolissa. Tästä huolimatta Van Damme suoriutuu tehtävästään todella hyvin. Hän on uskottava ja jalatkin nousevat vielä varsin mallikkaasti. JCVD on viime vuosina tehdyt edelleen toimintapätkiä, ja ehkä The Expendables 2 nostaa miehen uran jälleen nousuun.
Elokuvan varastavat kuitenkin vanhat ketut – Arnold Schwarzenegger ja Chuck Norris. Iso-Arska on todellakin tullut takaisin, ja näyttää yllättävänkin hyvältä. One-linereita lentää siihen malliin, että Arskalla on vielä useampi toimintaelokuvavuosi jäljellä. Tahallisenkin koomiset one-linerit tarjoavat loistavat naurut, ja Arska suoriutuu roolistaan todella hyvin. Mutta entäs sitten Internet-vitsien kuningas Chuck Norris? 72-vuotias Norris näyttää edelleen olevan uskomattoman tiukassa kunnossa. Ehkä elokuva antaa miehelle jälleen intoa lähteä mukaan elokuvamaailmaan. Muutama toimintaelokuva Norriksen ollessa pääosassa ei olisi huono idea. Norriksen hahmo ”Booker” on ”Yksinäinen susi”, eli mies toimii yksin. Hahmon nimihän tulee vuoden 1978 toimintaelokuvasta Good Guys Wear Black, jossa Norris näytteli John Bookeria. Expendablesissa Norrisin hahmo on vedetty tahallaan ihan kunnolla koomiseksi. Tämä toki viittaa osittain myös internet-vitseihin, ja kertoopa mies yhden Norris-vitsin myös itse. Chuck on kuitenkin palannut ja on edelleen tikissä. Koominen hahmo tarjoaa loistavat naurut ja on hienoa on nähdä Chuck takaisin sorvin ääressä.
Elokuva nojaa vahvasti huumoriin. Hahmojen väliset läpät toimivat ja viittauksia tulee näyttelijöiden aikaisempiin elokuviin. Tämä on toki loistava asia jo hieman varttuneemmille, sillä he tajuavat vitsien tarkoitukset ja viittaukset. Arska heittää läppää sekä Willisin, että Chuckin kanssa, ja tämä läppä puree kyllä herrojen toimintaelokuvien parissa kasvaneisiin. Ja nakkaapa Arska myös muutamat jo legendaariset one-linerit.
The Expendables 2 on loistava elokuva. Se on yksi vuoden parhaista toimintaelokuvista ja varmasti yksi parhaista komediaelokuvista. Se ei ota itseään liian vakavasti, vaan ironinen huumoria jaksaa naurattaa koko elokuvan ajan. Se on silti toimintaelokuva, eikä siksi sovi perheen pienemmille. On hienoa nähdä, että vanhat papat jaksaa vielä heilua. Hienoa on myös se, että mukaan on saatu nousevia tähtiä, kirkkaimpana ehkä jälleen vahvalla venäjän murteella puhuva Scott Adkins. Jason Statham vakiinnuttaa asemaansa yhtenä tämän hetken kovimpana toimintatähtenä. Kenties muutama pappa jaksaa heilua vielä lisää, jolloin nähtäisiin lisää huikeita nostalgiapaukkuja.
The Expendables 2:sta voi suositella helposti lähes kaikille. Suurimmalle osalle se tarjoaa viihdettä rahan edestä. Toimintaa, komediaa ja nostalgiaa – paljon enempää ei voi elokuvalta toivoa.
