Se aito, alkuperäinen, ensimmäinen ja ennen kaikkea paras Batman. Taino, miten sen nyt ottaa tuon ensimmäisen. Toinen jos Batman The Movie lasketaan. Mutta paras. Kyllä. Ehdottomasti. Elokuva ei ole nyt jälkikäteen ollut monienkaan melestä paras Batman tai loistava mestariteos. Jotkut ajattelevat että paras on Burtonin seuraava Batman – Paluu ja jotkut että se on 2005 tehty Batman Begins. Mutta minä ajattelen että tämä on paras. Ja ihmettelen että miksi muute eivät. Koksa tämä elokuva on täydellisen kaunis ja ajaton mestriteos.
Bruce Wayne ( MIchael Keaton) elää kasoiselämää. Toisessa elämässä hän on multimiljardööri joka asuu kartanossa. Toisessa hän taas on Batman. Turha edes kertoa millainen Batman on. Mutta Batman saa vastaansa sitten Jokerin ( Jack Nicholson). Ja Jokeri ei olekkaan aivan helppo vastus. Normaali elämässä hän yrittää pitää kasassa suhdetta Vicky Valen (Kim Basinger) kanssa.
Yhdyn muihin. Nicholson varastaa shown. Keatonkin on toki loistava ja paras Batman mutta Nicholson on ylivoimainen. Jätkä on siis ihan superia. Ei ois voinu parempaa ihmistä löytyä Jokerin rooliin. Äijän muista leffoista voi todeta että ei jätkä kyllä voi huonosti näytellä, mm: Yksi lensi yli käenpesän, Chinatown, Hohto ja The Departed. Onhan mies sentään voittanut jo kolme Oscaria. NIin ja kuten sanoin Keatonkin on elmänsö vedossa. Basingerkin on hyvä.
Yksi leffan tärkeimmistä asioista on kuitenkin itse tapahtumapaikka. Gotham City. Sairaalloisen upea. Ei ole missään muussa elokuvassa varmaan näin mahtavaa kaupunkia. Tai näin mahtavasti tehtyä. Gotham City on niin mahtava että, ai! SIlmiin koskee!
Musiikit ovat taas (yllätys, yllätys) Danny Elfmanin käsialaa. Ohjaus on 100 % Burtonia. Satua satusedältä. Mutta katsokaa tämä elokuva jo pelkästään Nicholsonin ja Gotham Cityn taia jos ei muuten kiinnosta. Paras Batman mitä on tullut ja paras Batman mitä tulee ikinä olemaan. Tässä jos jossain elokuvassa voi painostaa sanaa kaunis. Kaunis.
