20 vuotta, 3 elokuvaa ja 3 televisiosarjaa. Niin kauan meni, ennen kuin joku ymmärsi ettei koko touhusta tule mitään. Niin kauan meni, että joku vihdoin ymmärsi tehdä Highlander -spinoffin eikä vain väkisin väännettyä suoraa jatkoa tarinalle, jota ei kaiken järjen mukaan voi mitenkään järkevästi edes jatkaa. Sarjan pelastanut nero on nimeltään Yoshiaki Kawajiri, mies legendaarisen ”Ninja Scrollin” takaa. Henkilökohtaisesti olen aina pitänyt ohjaajan kulmikkaasta ja suoraviivaisesta tyylistä, miehen tunnetuin elokuvakin kuuluu omiin animesuosikkeihini. Luonnollisesti kun kuulin Kawajirin ohjaavan uuden Highlanderin, en meinannut enää housuissani pysyä. Mies ei pettänyt odotuksia tälläkään kertaa.
Elokuvan tarina tuo vahvasti mieleen ensimmäisen elokuvan, mikä on vain hyvä asia. Kuolematon Colin MacLeod eli tarkemmin määrettelemättömänä roomalaisaikana Britanniassa. Colinin arkkivihollinen, roomalaiskomentaja ja kuolematon Marcus Octavius onnistuu tuhoamaan miehen heimon ja tappamaan tämän vaimon, mikä jättää kuolemattoman MacLeodin hautomaan kostoa. Lopullista mittelöä highlandereiden kesken käydään post-apokalyptisessä madmax -henkisessä mutantteja vilisevässä tuhoutuneessa maailmassa. Mitä juonesta muuta voi sanoa, kuin että se on ihanan yksinkertainen. Ei Zeistia, ei ristiriitaisuuksia, ei överiksi vietyjä sekoilevia flashbackeja, ei mitään. Pelkkä perusmytologia ja sen rinnalla simppeli toimiva perusjuoni muutamalla twistillä ja antiikkiteemalla.
Mitäpä muuta voisi sanoa tarinan hahmoista kuin, että ne ovat häpeilemättömästi lähes suoraan repäisty ensimmäisestä osasta, ainoastaan sijoitettu eri aikakausille ja vähän stailattu eri tavoin. Tämä ei kuitenkaan itseäni haitannut, sillä mielestäni ensimmäinen osa kuitenkin on se paras Highlander, josta muiden osien olisi alunperinkin pitänyt ottaa mallia. Lisäksi aihe on kuin suoraan tehty japanilaiseen animeen, vieläpä Kawajirin tyyliin sopivaksi. Kun englanninkielinen dubbauskin on laadukkaasti toteutettu ei valittamisen aihetta ehkä pienoista halvan oloista ulkoasua lukuun ottamatta paljoa jääkään.
Loppujen lopuksi käteen jää erittäin hyvä Highlander -elokuva, mielestäni jopa ensimmäisen osan tasolle nouseva toimintapläjäys. Näin koko elokuvasarja olisi alunperinkin pitänyt tehdä, ilman ylimääräistä sekoilua ja venkoilua. Kawajirin tasoisen ohjaajan muihin töihin verrattuna tämä on ehkä kokonaisuutena hiukan heikompi, mutta Highlanderiksi käypää tavaraa, etenkin pitempi ohjaajan versio.
