Parin suhteen käänteet ovat kuin erikoisen palapelin paloja, jotka voivat liittyä toisiinsa monin eri tavoin.

1.10.2009 17:59

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Switching: An Interactive Movie.
Valmistusvuosi:2003
Pituus:130 min

Switching on tanskalaisen Oncotypen tuottama leffa, jonka juonikulkua katsoja voi muuttaa itse kaukosäätimellään. Kirjallisuuden puolella tällaiset interaktiiviset tarinat ovat olleet arkipäivää ainakin siitä asti, kun tietokonemaailmasta tutut rooli- ja seikkailupelit innoittivat eräät kirjailijat tekemään samantyyppisiä, ns. eläviä kertomuksia paperilla.

Cyberloup New Media 2003 -palkinnollakin palkittu Switching kuvaa nuorenparin elämää. Parin suhteen käänteet ovat kuin erikoisen palapelin paloja, jotka voivat liittyä toisiinsa monin eri tavoin. Tapahtumat tapahtuvat kesäisen vehreissä pohjoisen maisemissa ja Ikea-henkisesti kalustetuissa tiloissa. Leffa näyttää näin ollen hyvin pienellä budjetilla toteutetulta, mitä korostaa sen näyttelijöiden kulmikas ilmaisu. Saattaa tosin olla, että alallaan tuore tapaus, Morten Schjødt, ei ole oiken osannut esittää konseptiaan näyttelijöilleen. Heitä lienee myös hämännyt se, että käsikirjoittaja-ohjaaja on vaatinut heiltä useita päinvastaisia reaktioita toistuvissa tilanteissa. Niinhän voidaan tehdä yleensä harjoituksissa, mutta ei monestikaan sen jälkeen.

Vaikka elokuvaa onkin levyllä vain 130 minuuttia, sen voi kaukosäädinvalinnoilla panna jatkumaan ikuisessa loopissa – ainakin sähkökatkoon asti. Päättymätön tarina kuitenkin kärsii tällöin toistosta. Silloin Switching muuttuu kuin joksikin karmean kuivaksi ja tylsäksi painajaiseksi, josta ei ole tulla loppua.

Switchingin epäkohtiin lukeutuu sen vain näennäinen interaktiivisuus. Tämän elokuvan jälkeen esimerkiksi verkossa on nähty muutamia vastaavanlaisia kokeiluja, joissa katsoja päättää tapahtumien jatkosta joko äänestämällä tai muulla tavoin. Näissä kokeiluissa interaktiivisuus toteutuu toisinaan hiukan paremmin, kun kaikkea materiaalia ei ole vielä kuvattu valmiiksi. Switchingin kohdalla häiritsee myös se, että tarinan seuraava käänne vaikuttaisi aina tapahtuvan arpapelillä. Tähän seikkaan saattaa vaikuttaa heikkokuntoisempi kaukosäädinkin. Kun tekniikka pettää, Switching riipii hermosi riekaleiksi. Kokeelliset elokuvat vaativat yleisöltään aina paljon.

Arvosteltu: 01.10.2009

Lisää luettavaa