Homma yrittää käynnistyä jonkinlaisena survival -henkisenä rainana (uusavuttomat kaupunkilaiset jne.), mutta sortuu käsittämättömään lässytykseen jota seuraakin hamaan loppuun asti. Asetelma lähtökohtana on loistava josta voisi saada aikaan vaikka mitä. Kolme miestä; miljonääri, valokuvaaja ja assistentti, joutuvat lento-onnettomuuden seurauksena luonnon armoille ja kaiken lisäksi aivan älyttömän kokoisen petokarhun jahtaamaksi. Lisäksi miljonäärin vaimo on elementti, joka aiheuttaa kolmiodraaman poikasta valokuvaajan saattelemana. Parrankasvusta päättellen äijät ovat reissussa viikkotolkulla ja kohtalokkain seurauksin. Tämän reissun jälkeen mikään ei ole enää niinkuin sinne lähtiessä.
Se mikä vetää homman lokaan pahiten on näyttelijöiden meininki. Asetelma on tämä:
Alec Baldwin -villi kaupunkilaisvalokuvaaja, joka on viettänyt railakasta taiteilijaelämää. Ei erämiestaitoja ollenkaan. Äijän roolityöskentely on jälleen suht karmaisevaa katseltavaa. Alkumetreillä heitetään ilmaan se “pahiskatse”, juuri sieltä kulmakarvojen alta tosi ilkeän näköisesti. Nyt ollaan siis varmoja että äijän esittämä hemmo on mätä. Onko imelämpää karismaa kenelläkään? No ehkä Ben Affleckilla.
Sir Anthony Hopkins: Miljonääri, joka omaa rajattoman määrän fyrkkaa, elämänkokemusta ja kirjaviisautta. Ei erämiestaitoja käytännössä. Mutta sitä todellista viisautta, jonka avulla se eränkävijä tosipaikan tullen herätetään henkiin. Uskottavaa!? NOT! Aivan rutiinilla vedetty hahmo ilman minkäänlaista meininkiä.
Kolmannesta “erämiehestä” ei kannata mainita yhtään mitään.
Pläjäykseen todellakin olisi kaivannut kunnon miehistä otetta. Sellaista todellista per***e-meininkiä! Nyt on tosi kysymyksessä ja henki lähtee jos ei toimita! Mutta ei. Idiotismi alkaa jo aivan alussa ja sitä todellakin jatkuu melkein koko leffan loppuun. Alecin inttämistä ja pikkupoikamaista ininää on todellakin tuskallista seurata vaikkakin televisiruudun välityksellä. Aivan liian valju eräreissu liian huonoilla eväillä.
