“Passengers on pienistä epäloogisuuksista huolimatta toimivan salaperäinen mysteeri-trilleri pienen ihmisjoukon selviytysmistarinasta lentokone-onnettomuuden jälkeen”
Parhaiten draamoista Julmia Totuuksia ja Nine Lives, sekä useiden tv-sarjojen (Big Love, Mullan Alla) ohjaajana tunnettu Rodrigo García on yhdessä käsikirjoittaja Ronnie Christensenin kanssa tehtaillut mysteeri-trilleri Passengersin, joka pääsi yllättämään oikein positiivisesti. M. Night Shymalanin tyylistä mysteeriä, 9/11 salaliittoteoriaa ja mainiota tunne-draamaa keskenään sekoittava Passengers onnistuu nousemaan helposti keskitasoa paremmaksi ja sangen mielenkiintoiseksi ja kiehtovaksi elokuvaksi.
Tarinan alussa piipahdetaan lentokoneen sisällä, jossa matkustajat nauttivat rennosti drinkkejä ja rupattelevat mukavia, kunnes pamahtaa ja pahasti. Nuori psykologi Claire Summers (Hathaway) saa tehtäväkseen lähteä haastattelemaan salaperäisestä lentokone-onnettomuudesta selvinneitä muutamaa ihmistä. Yhdellä heistä Erickillä (Wilson) ei näytä olevan minkäänlaista oiretta tapaturmasta. Tapaus saa yllättävän käänteen, kun jokaisen kertomus onnettomuudesta poikkeaa toisista todella paljon ja lopulta salaperäinen lentoyhtiön mies Arkin (Morse) alkaa epäilyttävästi varjostamaan selvinneitä. Tapaus muuttuu vieläkin oudommaksi, kun yksi selvinneistä katoaa täysin jäljettömiin.
Passengers onnistuu luomaan jo mainiossa aloituskohtauksessa sopivan kylmän tunnelman tarinan ympärille, joka ei pysähdy hetkeksikään, vaan pysyy vahvasti tarinan ympärillä mentäessä kohti yllättävää finaalia. Rodrigo García kuljetaa tarinaa sopivan kiireettömästi eteenpäin, mikä vain entisestään korostaa tätä salaperäistä mysteeriä. Osuvan toimivasti García väläyttelee tarinan edetessä vilahduksia tästä kohtalokkaasta onnettomuudesta ja näiden selvinneiden taustoista, mutta kertakaan hän ei lähde vääntämään rautalangasta kenenkään hahmon kohtaloa tai tarinaa. Juuri tämän vuoksi Passengers säilyttääkin salaperäisen ideansa hyvin loppuun saakka.
Seuraavan kappaleen lopussa on pieni spoiler elokuvan lopusta. .
Käsikirjoittaja Ronnie Christensen on saanut kynäiltyä mukavan salaperäisen ja mystisen tarinan, joka avautuu sopivan rauhallisesti. Tosin muutamia epäloogisuuksia ei kannata lähteä laskemaan, antaa vain kiehtovan tarinan viedä mukanaan kohti mainioita end-twistiä. Äänimaailma on myös hiottu upeaksi, sillä pienetkin narahdukset kuuluvat ja tuntuvat pitkään, puhumattakaan lopun lentokone-onnettomuudesta, jonne García säästää ovelasta hienosti toteutetun joukkohysteriakohtauksen. García pistää myös viimeisessä 10-minuutissa realistisesti miettimään, että miten ihminen lopulta ottaa kuoleman vastaan, kun toiset soittavat hädissään omaisille ja toiset vain istuvat hiljaa paikallaan.
Anne Hathaway tekee Clairen roolissa toimivan roolityön, joka kohtaa joukon erilaisia ihmisiä, joista hänen pitäisi tehdä pientä analyysiä. Tarinan kiehtovin hahmo on Patrick Wilsonin esittämä Eric, jolla ei ole naarmun naarmua onnettomuudesta ja tästä roolista Wilson suoriutuu erinomaisesti. Hathaway ja Wilson saavat välilleen toimivaa ja energistä kemiaa. Aina luotettava David Morse tekee myös hyvän roolin salaperäisenä lentoyhtiön miehenä, jolla on ikävä tapa ilmaantua paikalle aina kun sitä vähiten odottaa. Pienemmissä rooleissa nähtävät Dianne Wiest Clairen naapurina ja Andre Braugher Clairen pomona pärjäävät myös hyvin rooleissaan.
Kokonaisuutena Passengers on pienistä epäloogisuuksista huolimatta toimivan salaperäinen mysteeri-trilleri pienen ihmisjoukon selviytysmistarinasta lentokone-onnettomuuden jälkeen. Passengersin jälkeen voikin mennä ostamaan pari aurinkomatkojen lento-lippua.
