Hiljaisuus!-genren ehdoton ykköselokuvasarja, Hercule Poirot, jatkaa kulkuaan Ylen sunnuntai-iltoina. Tämä Agatha Christien luoma charmikas etsivä on tällä kertaa saanut tehtäväkseen selvittää hämärän peitossa olevan rouva Welmanin kuoleman syyn. Virallisena kuolemansyynä pidetään luonnollista vanhuuden tuomaa kuolemaa, mutta raskauttava todiste löytyy kuolemapaikalta, josta Poirot löytää morfiiniä. Tästä hän vetää ensimmäiset johtopäätökset Welmanin siskontyttö Elinor Carlisleen, jonka ihmissuhde avomiehensä Roddy Winterin kanssa on paraikaa huonossa jamassa. Samalla kun belgialaisetsivä tutkii todisteita lisää, Winter ja Carlisle eroavat Winterin rakastuttua toiseen naiseen. Winterin uuden naisystävän tulee kuitenkin noutaja hakemaan ja tämä tietää Poirot’le lisää hommia.
Teetä kolmelle ei tarjoa mitään sen ihmeellisempää toisin kuin viimeisin katsomani Poirot-leffa Viisi pientä possua, mutta menee keskivertoa parempana sunnuntaiviihteenä. Mitään elämää suurempia näyttelijäsuorituksia tästä on turha hakea, mutta charmikas David Suchet vetää roolinsa jälleen kunnialla kotiin. Leffan visuaalinen ilme on tosin karumpi ja leffassa näemme toimintaakin enemmän kuin useimmissa tämän sisarrainoissa. Joka tapauksessa loppuratkaisu on tavallista ennalta-arvattavampi ja elokuva pitää otteessaan loppuun asti. Pätkässä päästään onneksi näkemään Poirot’sa uusia puolia kuten herran temperamenttisuus, kun miehen älykkyyttä aliarvioidaan.
Suosittelisin tätä jokaiselle Poirot-kirjojen ja –elokuvien ystäville sekä hyvien trillerin ystäville, tosin näille pienellä varauksella.
nimimerkki: JohnRambo
