Viime vuonna (2005) saatettiin bändi hautaan kohtuullisen massiivisen suomikiertueen siivittämänä. Kiertue käsitti monet tärkeimmät rock-klubit ja kesäfestarit. Erinäisissä yhteyksissä saatiin lukea että Sentenced haudataan ja comebackia ei tule vaikka kuka mitä tarjoaisi. Tämän tyyppistä lopettamisideaa näin systemaattisesti toteutettuna ei ole koskaan aiemmin nähty musiikkimaailmassa.
Pöly on nyt laskeutunut ja perintö on viimein jaossa. Bändi on julkaissut kattavan Buried Alive -paketin josta tulin itse hankkineeksi sen laajimman version, joka käsittää kaksi DVD:tä ja kaksi CD:tä. Kuoret on komeat ja sisältö vakuuttaa kansilehtiä katsomalla kattavalta. Oli siis aika uhrata yksi pitkä ilta bändin perintöä tutkailemalla, onhan kuvallisella paketilla mittaa 310 minuuttia.
Ensimmäinen DVD sisältää uran viimeisen konsertin Oulun Teatrialta 1.10.2005. Parituntisesta setistä löytyy 27 mallikkaasti vedettyä biisiä. Paineita oli varmasti ensinnäkin soittaa vihonviimeinen keikka, mutta homma piti saada myös purkkiin kunnolla, koska toista mahdollisuutta viimeisen keikan taltiointiin ei olisi tullut ja kaiken täytyi vain onnistua. Julkaisua mainostetaan “The Whole Concert As it Went Down And As They Went Down.” ja tuo kuvastaa kaiken.
Oma näkökulma asiaan on tällä kertaa hiukan erilainen koska satuin olemaan yleisössä myös samaisella keikalla. Tarkastelun kohteena on nyt kuinka homma saatiin talteen lukuisilla paikalla olleilla kameroilla ja miltä miksaus lopulta kuullostaa verrattuna autenttiseen livetunnelmaan.
Täytyy sanoa että varsin komeaa katseltavaa keikka TV:stäkin on ja soundipuoli on myös kohdillaan. Oulun Teatria loi paikkana hienot puitteet bändin viimeisen ja suurimman keikkataltioinnin toteutukseen. Kun tupa oli täynnä reilusta 2000:sta hautajasivieraasta, se välittyy myös komeasti kotikatsomoihin. Lava on karu muutamine puunrankoineen, pyroa ja savua on sopivasti ja pisteenä kaiken päälle on lumisade-efekti jollaista ei ole tullut aiemmin nähtyä. Lumisade näyttää hyvältä TV:stäkin, kuten se näytti paikanpäälläkin. Sitä tuulikoneen levittelemää loppusilppua on nähty useasti ennenkin ja näkee myös tänä vuonna Kärppien mestaruusjuhlissa. 😉 Aina se on kuitenkin vaikuttavan näköistä ja siihen on hyvä sankarillisesti lopettaa tällainen mittavampikin ura.
Toisella DVD:llä nähdään reilusti dokumenttiaineistoa vuoden 2005 tekemisistä. Kamera seuraa valokuvaussessiota, festari- ja klubikiertueita soundcheckkeineen ja takahuoneturinoineen. Mukana on tietysti myös juopottelua ja alapään vitsejä. Jotenkin Sentenced selviää kunnialla myös tästä osiosta koska kännissä örveltäminen ei mene liikaa elvistelyn puolelle, kuten monesti on tapana tämän tyylisissä extroissa. Ville Laihialan alapäänjutut käyvät juuri rajoilla että tuleeko sieltä sitä liikaa. Kuppi ei kuitenkaan täyty, koska kiertueen seuraaminen ja ruumisarkun eri sovellusmuodot vievät voiton. Äijät on tosiaankin raahanneet vuoden 2005 aikana ruumisarkkua mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Välillä siinä on nukuttu ja välillä se on toiminut baaripöytänä. Musiikkivideon tekeminen ja arkun kanto suolla on ollut arvatenkin raskainta touhua. Tuosta arkunkannostahan saisi muuten joku pitäjä uuden “kestävyysurheilulajin” eukonkannon ja suojalkapallon tyyliin. Sopisi hyvin suomalaiseen slaavilais-ugrilaiseen melankoliseen mieleen.
Muuta julkaisulta löytyvää on massiivinen valokuvakokoelma Sentencedin koko uran ajalta. Homma on toteutettu slideshow-tyyliin, jossa bändin musa tunnelmoi taustalla. Tällainen ratkaisu on ihan viihteellistä katseltavaa kun ei tarvitse plärätä kuvia itse.
Kaikki Sentencedin musiikkivideotkin on pistetty näihin samoihin kuoriin. Ever-frost on sopivan mustaa huumoria, No one there on koskettavuudessaan jotain erityistä ja Jäämeren rannalla kuvattu Kiling me, killing you näyttää muuten vaan komealta. The Suiciderin (joka on ilmeisesti jonkun vuoden Qstockin videokuvausten pohjalta leikattu) olisin jättänyt ehkä kokonaan pois. Viimeisenä musavideoissa nähtävä Despair-ridden hearts on leikattu musavideoksi tämän samaisen Teatrian livetaltioinnin materiaaleista. Se toimii kaikinpuolin yksittäisenä musavideoina. Tässä DVD-yhteydessä toimivuus on vähän niin ja näin koska vasta tuli seurattua kaksi tuntia samaista keikkaa mistä kuvat on videoon otettu.
Eikä tässä vielä kaikki. Lätyltä löytyy myös Sami Lopakan ja Ville Laihialan haastattelu Saksan Metal Hammerin toimittajan tekemänä. Tiukassa, mutta rennossa tentissä käydään läpi bändin uraa iloine ja pettymyksineen. Samassa yhteydessä koitetaan udella Villeltä mitä hän toi laulajan vaihdoksen yhteydessä bändiin enemmän mitä Taneli Jarvalla oli. Rehellisyyden nimissä tuollaiseen on varmasti vaikea vastata ja toimittaja tarjoaa onneksi ulospääsyn hiukan hankalasta tilanteesta. Myös Taneli Jarvaa jututetaan ja hän kertoo millaisilla fiiliksillä aikoinaan lähti bändistä ja mitkä on fiilikset nyt.
Kokonaisuus on varsin mallikas paketti ja pohjoissuomalaisen osaamisen taidonnäyte niin musiikkillisesti kuin levyn tuotannonkin puolella. Ainoa asia joka jäi hiukan ihmetyttämään on se että miksi DVD-julkaisussa on päädytty Euroopassa NTSC-kuvaformaattiin (vaikka se käsittääkin kaikki regionit). Ainakin tällaisen version tulin ostaneeksi Anttilasta. Onhan tämä toki “yleispätevä” ja samalla painoksella saadaan myös katettua Pohjois-Amerikka, mutta tuolla formaatilla saattaa olla pieniä varjopuoliakin näin PAL-formaatin eurooppalaisille. Ei siitä sen enempää, tekijät ovat punninneet varmasti asian tarkkaan.
Kokonaisuutena lähes täydellinen paketti. Eipä ihme että tämä pläjäys on myynyt Suomessa kultaa parissa päivässä. Täydet pisteet olisi tyrkyllä, mutta pakko tiputtaa puoli pistettä kuitenkin tuosta NTSC:stä.
Tässä vielä DVD-levyjen tarkempi sisältö:
DVD 1 / Livekeikka1. Funeral Intro & Credits
2. Where Waters Fall Frozen
3. May Today Become The Day
4. Neverlasting
5. Bleed
6. The Rain Comes Falling Down
7. Ever-Frost
8. Sun Won?t Shine
9. Dead Moon Rising
10. Despair-Ridden Hearts
11. Broken
12. The Suicider/Excuse Me While I Kill Myself
13. The War Ain?t Over!
14. Nepenthe
15. Northern Lights
16. The Way I Wanna Go
17. Dance On The Graves (lil’ siztah)
18. Noose
19. Aika multaa muistot (everything is nothing
20. Farewell
21. No One There
22. Drown Together
23. Cross My Heart And Hope To Die
24. Brief Is The Light
25. Vengeance Is Mine
26. End Of The Road
27. Funelral Outro & End Credits
– Home Soil Funeral Procession: Below-the-green Documentary Film
– Music Videos: Nepenthe, Noose, The Suicider, Killing Me, Killing You, No One There, Ever-Frost, Despair-Ridden Hearts
– Photo Gallery: An Animated Slide Show Of More Than 300 Photos
– Interviews: Ville Laihiala, Sami Lopakka And Taneli Jarva Interviewed Just Hours Before The Last Show
– Discography: Full Discography
