Pläjäys sijoittuu Coliwoodin kaupunkiin, jossa pahanlaatuinen kusipää Cosimo (ainakin kavereiden mielestä) joutuu poseen autovarkaudesta. Ukko kuulee elinikäisvangilta helposta keikasta, josta tulee Cosimon “Bellini” eli se suurin, helpoin ja kaunein keikka, josta kaikki rötöstelijät haaveilevat. On vain sellainen probleema että ukko on vankilassa ja pitäisi päästä ulos. No, vaimon ja rahan avulla yritetään saada sijaiskärsijää ja jotain tyyppiä tunnustamaan Cosimon rötökset, jotta tämä taas pääsisi keikalle. Käy kuitenkin niin että sana ukon “Bellinistä” leviää ja kohta koossa on varsinainen roskasakki täynnä loosereita ja keikkaa pukkaa.
Juttu on ihan perushauska ja likainen komedia. Huumori perustuu pitkälti henkilöhahmoihin ja heidän käsittämättömän huonoon tsägään. Hahmot ja oikeastaan koko leffassa näkyvä alamaailma esitetään hiukan tyhminä, joilla on kaikilla oma missio päällä. Äijien hommista ei tahdo tulla millään saralla yhtään mitään.
Pidin leffan näyttelijätyöstä ja monista jutuista, mutta homma on komediaksi lopulta melko raskas. Kerronta on draamallista ja homma ei ole mitenkään valmiiksi pureskeltua/naurettua. Hahmot ovat periaatteessa ihan mukavia äijiä, mutta elämä potkii päähän ja siitä ehkä tuo leffan pienoinen raskaus kun heille toivoisi jotain hyvääkin. Vähän keskivertoa parempaa kamaahan tämä on ja “erilaista huumoria” on kehissä verrattuna nyt vaikka ihan kieliposkella tehtyihin hommiin.
