Pikku teurastaja vie meidät vuoteen 1962 kertoen samalla irlantilaisen Francie Bradyn (Owens) tarinan. Hän on pieni poika, joka leikkii tavallisia pienten poikien leikkejä, kuten intiaani- ja sotaleikkejä. Valitettavasti rouva Nugent (Shaw) ei anna Francien leikkiä kaverinsa Joen (Boyle) kanssa rauhassa, vaan tulee aina väliin marmattamaan. Francien vanhemmat eivät ole ihan normaalia väkeä, isä (Rea) on entinen muusikko, nykyinen juoppo ja äiti on vähän päästään pöpi. Rouva Nugentista tulee Francielle vihollinen, eikä pienen pojan elämä suju mutkitta. Ankeaa perhe-elämää ei onnistu piristämään edes Alo-enon (Hart) vierailu. Välillä keskustellaan Neitsyt Marian kanssa, välillä taas tehdään “viattomia” jekkuja.
Pikku teurastaja ei ole mikään ihan tavallinen lämminhenkinen kasvutarina. Neil Jordan ei ole kuvannut tarinastaan tavallisen hollyhutun tapaan sentimentaalista lapsuusmuistelua, vaan on tehnyt elokuvasta jotain paljon rankempaa. Mustaa huumoria on erittäin paljon mukana, eikä tuollainen meno kaikille sovi ja kehottaisinkin herkimpiä katsojia välttämään tätä filmiä. Välillä katsojaa nauraa ihan huomaamattaan, vaikka tarina onkin aika kauhistuttava.
Mikään erikoinen Pikku teurastaja ei ole, ja leffa tuntuu välillä aika väkisin väännetyltä. Elokuvan pikku teurastajan roolin vetävä Eamonn Owens on kuitenkin mainio roolissaan pienestä ärsyttävyydestään huolimatta. Pientä ylinäyttelemistä on tuolta pojalta huomattavissa, mutta se on varmaankin ihan tarkoituksellista. Muutkin näyttelijät ovat ihan hyviä, varsinkin isänä nähtävä Stephen Rea, mutta nuori Owens varastaa kuitenkin show’n.
Pieniä vikoja leffasta löytyy ja tunnelma on jotenkin hyvin vastenmielinen, mutta siitä huolimatta tämä on ihan verraton pätkä. Tämä on kuin lapsuuskuvaus Trainspottingin tyyliin eli meno on aika mieletöntä, mutta hahmot ovat aidonoloisia ja elokuva tuntuu hyvin realistiselta. Välillä teki oikein pahaa katsella Francien toilailuja. Ei tätä oikein mukavaksi katseluelämykseksi voi oikein kutsua, mutta ainakin omalaatuinen tämä on ja poikkeava valtavirrasta. Pikku teurastaja on hauska, verraton ja riipaiseva kasvukuvaus, jota ei kaikille voi suositella, mutta kannattaa kuitenkin yrittää. Jostain syystä meikäläinen vaan pitää irlantilaisista leffoista.
