Pulitzer-palkittu reportteri Lois Lane (Amy Adams) penkoo pitkää juttuvyyhtä joihin liittyy ilmiselvästi yli-inhimillisiä suorituksia tehnyt mies. Kansasissa varttunut maalaispoika Clark (Henry Cavill) on Jonathan (Kevin Costner) ja Martha Kentin (Diane Lane) poika ja on koko elämänsä ajan oppinut suunnattoman itsehillinnän ja kurinalaisuuden ja syystäkin. Hänen voimansa ovat suunnattomat ja hän on käytännössä haavoittumaton. Hän on terästä siinä missä muut ovat lihaa. Hän on myös pitkälle kehittyneen ja rappioituneen Krypton-sivilisaation viimeinen jälkeläinen, jonka isä oli Jor-El (Russell Crowe). Kenraali Zod (Michael Shannon) johti vallankaappausta joka meni poskelleen ja sen seurauksena hänet kätyreineen viskattiin Aavealueelle. Rangaistus tuli pelastukseksi ja ihmiskunnan kannalta suureksi harmiksi Zod löytää vihollisensa jälkeläisen ja hänen ainoa tarkoituksensa on Kryptonin suojeleminen. Sellaiseen päämäärään pyrkiessä moraali on pelkkä käsite joka jätetään huomioimatta. Elämänsä ajan tarkoitusta etsinyt Clark tietää kuka on ja myös löytää itselleen tarkoituksen ja myös suunnattoman haasteen edestään.
Ilmiselvästi sarjakuvansa huolella lukenut Zack Snyder ohjastelee uuden/vanhan näkemyksen tuosta siniseen pukeutuneesta partiopojasta. Tai tarkemmin sanoen ihmisestä joka oppi olevansa jumala ja kohtaa paholaisen. Käsikirjoituksen rustailleet David S. Goyer ja Christopher Nolan ovat huomanneet että voittamaton ja haavoittumaton avaruusolento ei ole mielenkiintoinen asia, joten nimihenkilö on alusta alkaen ihminen joka etsii vastauksia olemassaoloonsa, löytää niitä ja puolustaa näkemystään. Hän ei kuitenkaan tee sitä yksin, sillä koko ihmiskunta (tai ainakin se mitä näytetään) joutuu uhan alle ja antaa oman, pienen ja uhmakkaan panoksen taisteluun ja pelastamiseen. Nimihahmoon lisätään kaikki tämän huomattavimmat piirteet joiden ansiosta hän on suunnaton esimerkki hyvästä ja samoin näytetään tämän puhtaasti jumalainen voima ja viha. Tämä Teräsmies ei ole avaruusolento joka leikkii olevansa ihminen – tämä Teräsmies on ihminen joka oppi olevansa jumala. Tuhoa on luvassa apokalyptisessa mittakaavassa, mutta juoni jää hieman latteaksi.
Henry Cavill astuu erittäin suuriin saappaisiin ja hän antaa nykyiset kasvot Teräsmiehelle: maalaismaisen komeat, mutta varsin huomaamattomat. Hän toimii mainiosti kansasilaisena maalaispoikana joka kasvoi rakastavien vanhempien hoivassa, koki inhimillistä surua ja on elänyt piilossa. Vasta opittuaan tuntemaan itsensä hänestä tulee silmälasien taakse piiloutuva Clark Kent. Michael Shannon on kaikilla tavoilla täydellinen antiteesi Cavillin suoritukselle maneereissa ja hahmossa. Teräsmies on vähäeleinen suojelija, hyveen ruumiillistuma ja idealisti joka pelastaa kaikki jos vain pystyy. Kenraali Zodilla on päämäärä, hän tappaa epäröimättä kenet tahansa jos heistä on uhkaa ja hän on maaninen ja energinen. Hän huokuu päämäärätietoista vihaa ja oppii nopeasti hallitsemaan itseään ja ympäristöään ja ainoa tapa saada hänet lopettamaan on tappaa hänet. Hyvä ja paha ovat täysiä vastakohtia toisilleen.
Amy Adams joutuu erittäin suurien tapahtumien keskelle työteliäänä ja rohkeana reportterina. Suoritusta ei voi moittia, mutta se ei myöskään erityisesti loista. Russell Crowe on erittäin tärkeä, mutta jää harmillisen pieneen osaan dramaattisessa mielessä. Kevin Costner ja Diane Lane ovat yksinkertaisia maalaisihmisiä jotka ovat tehneet parhaansa Clarkin suhteen ja ilmeisesti ovat onnistuneet siinä hyvin. Harry Lennix ja Christopher Meloni ovat kovapäisiä sotilaspersoonia. Antje Traue brutaalin Faora-Ulin roolissa on erittäin pelottava, mutta jää harmillisen pieneen osaan.
Näyttää hyvältä ja tarinassakin on potkua, mutta ilmiselvästi tuntuu siltä että kaikki hyvät ratkaisut ovat jo Mario Puzon, John Byrnen ja Richard Donnerin keksimiä ja kaikki muu on pelkkää kromipinnoitetta. Onneksi sitä pinnoitetta on paljon ja hyvin kiillotettuna.
