Pitää pintansa loppuun asti.

30.1.2012 12:19

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Saw 3D
Valmistusvuosi:2010
Pituus:90 min

[I]Hello, viewer. I wan’t to play a game. You have struggled intensely watching through hours of vicious mangling of human body. Many have done the same. You and I know you have watched that material only to satisfy your masochistic urges. Now these urges come to closure. Chair you sit in is symbol of your submission. Next 90 minutes will be your final fix of regularly dosed violence. If you fail to endure you shall never know who, if any survived and what kind of trials they overcame to do so. Live or die, viewer. Make your choice.[/I]

Varsin nopealla tahdilla [movie]Saw[/movie]-saaga teki itsestään varteenotettavan tekijän veristen kauhuleffojen klubiin. Harvinaista kyllä se omaa yhtenäisen, vaikkakin melko yliampuvan juonen veriloiskeen rinnalla.

Matt Hoffman (Costas Mandylor), Jigsaw:n flegmaattinen kätyri selviytyi käänteisestä karhunraudasta ja luonnollisesti on melkoisen vihainen siitä. Tulilinjalle joutuu paitsi edesmenneen Jigsaw:n (Tobin Bell) ex-vaimo Jill (Betsy Russell) myös juttua tutkiva Matt Gibson (Chad Donella) ja eloonjääneiden uhrien tukiryhmää johtava Bobby Dagen (Sean Patrick Flanery). Luvassa on luonnollisesti vähemmän miellyttävää gorea missä höttöinen ihmisruho vääntyy mitä ellottavimpiin muotoihin. Melkoisen isokaliiberinen Tšehovin pyssy paukkuu, murhaaja palaa aina rikospaikalle ja syklinen tarina juurilleen. Kuvaannollisesti siis, sillä budjetti on ykkösosaan verrattuna moninkertainen, mutta meno yhä tylyä ja kuolinloukut mielikuvituksellisia.

Näyttelijäkaarti on rooliensa tasalla ja pääasiassa toistavat vanhat roolinsa. Costas Mandylar on absoluuttisen hirviömäinen Hoffmanina joka jättää jälkeensä verisen ruumisvanan. Tobin Bell luo vahvan haamun jolla oli myös kaukonäköisyyttä varmistaa varmistajalle varmistaja joka toimii hänen puolestaan ja viipymättä. Niin myös käy ja hyvä niin. Ohjauksesta vastaavan Kevin Greutertin takana on lymyämässä iso jatkumo, joten hänen työtään ei huomaa.

Viimeinen episodi splattersaagasta ei ole mikään elokuvataiteen merkkiteos eikä omankaan sarjan paras osa, mutta se pitää pintansa loppuun asti ja ennen kaikkea päättää tarinan. Tehosteteknikot ovat luonnollisesti tehneet pitkiä päiviä ja se on hyvä juttu, sillä heidän työnsä jälki on pääosassa ja se jälki on inhan laadukasta.

[I]Game over. [/I]

Arvosteltu: 30.01.2012

Lisää luettavaa