Vuonna 2001 kehutulla Ellingillä mainetta kerännyt norjalainen Petter Næss ohjasi seuraavaksi komediallisen elokuvan nuorten elämästä. Leffa kertoo 16-vuotiaasta Beasta, joka on kaveriporukastaan viimeinen neitsyt. Nyt on unelmapoika kiikarissa ja heidän välille voisi oikeasti kehittyä jotain, mutta Bean ystävättäret varoittavat ekan kerran olevan aina surkea, joten kokemusta on jostain hankittava. Sitten kuvioihin astuu 19-vuotias Anders ja Bean elämä alkaa mutkistua.
Bea on ihan toimiva nuortenelokuva, jonkalaisia pohjoismaista, etenkin Ruotsista, olemme viime aikoina tottuneet näkemään. Tämä norjalaisfilmi ei ole mikään uusi Fucking Åmål, mutta ihan aidonoloisesti sekin kuvaa nuorten elämää. Ei tuo seksi nyt niin tärkeässä osassa ole nuorten elämässä, niin kuin leffa esittää, mutta onneksi mukaan on päässyt muitakin teini-iän teemoja, kuten opiskelujutut. Næssin ohjaus on asiansa osaavaa, mutta ei elokuva mikään mestariteos ole. Mitään häikäiseviä roolisuorituksia ei nähdä, mutta näyttelijät vetävät roolinsa kyllä ihan uskottovasti. Luonnollisesti Beana nähtävä Kaia Foss ja Andersia näyttelevä Kim S. Falck-Jørgensen loistavat eniten.
Bea on hauska mutta kuitenkin pohjimmiltaan vakava leffa. Pläjäyksen parasta antia on ehdottomasti sen huumori. Alun rempsakka humoristinen kerrontatyyli väsähtää elokuvan edetessä ja välillä elokuvan lyhyestä kestosta huolimatta on havaittavissa pientä tarinan laahaavuutta. Jotkut hahmot on kirjoitettu valitettavan typerästi, joissain on sitten onnistuttu kunnolla. Kliseisiinkin on välillä sorruttu. Joka tapauksessa Bea on turvallisen leffa, jonka katselee kertaalleen ihan mielellään läpi. Kuitenkin suosittelen mieluummin katsastavan jonkun paremman nuorisokuvauksen, sillä niitä kyllä löytyy.
