De Niro on etsivä Mitch Preston, joka ei pahemmin porukoita mielistele. Tämä päätyy posauttamaan tykillään uutiskameran p**kaksi. Korvaukseksi siitä ettei oikeusjuttua nosteta miljoonien korvauspyyntöineen hänen on valjastettava elämänsä viihteen palvelukseen.
Mitchista tulee vastahakoinen tosiTV:n, Showtimen tähti, jonka elämää seuraamaan ripustellaan kameroita sinne sun tänne. Äijän ja median yhteistyö ei tunnu sujuvan alkuunkaan. Partnerikseen heppu saa Murphyn esittämän rivipoliisin Trey Sellarsin, joka on Mitchille tottakai täydellinen vastakohta. Trey rakastaa kameroita ja omaa lärviään ruudussa.
Pläjäys on varsin perinteinen kyttäkaksikkoleffa… hohhoijaa! Tarinaan on yhdistetty nykyään niin trendikäs tosiTV-homma. Molemmat jutut pystyy tekemään paremmin. TosiTV:stä hyvänä esimerkkinä J. Carreyn True man show, jota parempaa pätkää saa hakea. Kyttäkaksikkoja nyt on melkein jokatoinen hollypätkä ja noista riittää jokaiselle mieleisensä vaikka vuoden jokaiselle päivälle.
Showtime on kaikinpuolin keskinkertainen kyhäelmä, jossa molemmat pääpointit jäävät vajaaksi. Huippustarat pelastavat tuottajat täydelliseltä flopilta. De Nirona tai Murphyna jättäisin silti leffan laittamatta omaan referenssilistaani.
Rene Russo näyttää alkaneen fitness-linjalle. Murphy on oma itsensä, aina takuutyötä, De Niron rooli on olla sama junttura ja yhteistyökyvytön ukko niin kuin vähän jokaisessa hepun pätkässä. It’s Showtime!
