Kylmän Sodan dramaattinen hetki koettiin kun Kuubassa huomattiin erittäin epämiellyttäviä asioita. Ilmeisesti Sosialistististen Neuvostotasavaltojen Liitto on aikessa sijoittaa atomiräjähteiden toimituslaitteita poliittisen liittolaisensa maaperälle. Nuori presidentti John F. Kennedy (Bruce Greenwood) joutuu selvittämään melkoisen isoa poliittista kriisiä ja Kenny O’Donnell (Kevin Costner) on keino tarkkailla kiehuvaa poliittista kriisiä minkä panokset ovat isot. Nykytilanne kertoo että kriisi ratkesi ilman atomisotaa.
Roger Donaldson ohjastelee poliittista jännitysleffaa joka erittäin tehokkaasti dramatisoi Kylmän Sodan kireimmän hetken ja hiljaisen alun jälkeen viileä ilmapiiri alkaa kovaa vauhtia kuumentua suurvaltojen tullessa tietoisiksi toisistaan. Jännitystä on isosti luvassa ja Curtis ‘Bombs Away’ LeMayn (Kevin Conway) kaltaiset tarmokkaat sotahaukat eivät tee poliittisen kriisin ratkaisusta helpompaa.
Vaikka Kevin Costner omaa ehkä pisimmän ruutuajan niin hän ei ole tarinan sankari. Hän on pelkkä inhimillinen sivullinen ison kriisin aikana ja tarpeellinen apu. Bruce Greenwood toimittaa toimittaa äärimmäisen laadukkaan suorituksen nuorena presidenttinä joka joutuu kapteenisoimaan todellisessa hurrikaanissa ja hänen miehistössään on asiantuntijoita joiden luottamus komentoa kohtaan on heppoinen. Kireässä tilanteessa pitää poliitikoida, käyttää auktoriteettia ja Bruce Greenwood on erinomainen molemmissa tehtävissä. Roolit ovat siis täysin toimivia, sillä tarkoitus on kuvata äärimmäisen tiukka tilanne mikä kaikkien osapuolien onneksi ratkesi varsin rauhanomaisesti.
Todelliseen historiaan perustuvat poliittisen jännärin pahin ongelma on aina siinä että lopputulos on jo tiedossa mikä vähentää epävarmuuden tuomaa jännitystä. Tämä elokuva on rehellinen kunnianosoitus niille hyville ihmisille joilla on tahto pitää kammottavan asian voima kurissa ja silloin molemmat osapuolet voittavat.
