Viides Harry Potter -elokuva ei täyttänyt odotuksia. Vaikka elokuva ei ollut täysin epäonnistunut, paljon parempaan olisi pystytty. Juoni ei seuraa aivan kaavamaisesti kirjaa, joka tässä tapauksessa olisi ollut lähes parempi vaihtoehto.Harry Potter ja Feeniksin kilta pomppii hatarasti ja töksähtelevästi kohtauksesta toiseen, eikä taatusti innosta kirjoihin tutustumatonta henkilöä lukemaan niitä.
Muutamia elokuvaan kaivattuja kohtauksia jätettiin pois ja omasta mielestäni turhia näytettiin. Toki on kuitenkin aivan selvä, että 1050-sivuisesta kirjasta ei saada jokaista kohtausta filmille. Joitakin kohtauksia taas olisi voinut painottaa huomattavasti enemmän. Hyvänä esimerkkinä tästä Harryn ja Dumbledoren välinen keskustelu elokuvan loppupuolella. Harryn ja Siriuksen välisessä suhteessa olisin toivonut tarkempaa kirjan seurausta ja vahvempaa tulkintaa. Käytännössä elokuva jättää Harryn ja Siriuksen ainutlaatuisen suhteen katsojalta täysin kylmäksi.
Yksi lempikohtauksistani elokuvassa on loppupuolella esitettävä kohtaus Taikaministeriöstä, jossa Harry heittelehtii maassa Voldemortin luomia kuvia ja ajatuksia päänsä sisällä. Siinä kohdassa voin avoimesti kehua Radcliffen suoristusta ja rooliin paneutumista.
Jostain syystä pidän myös siitä, että Harryn ja Chon välistä suhdetta ei spekuloitu liikaa. Olisi ollut tympeää jos siihen olisi syvennytty Siriuksen ja Harryn suhteen sijaan. Joten parempi näin.
Pääkolmikkossa näkyy jälleen kehittymistä viime leffaan nähden, joskin toivoisin edelleen Radcliffelta vahvempaa tulkintaa surullisuutta ja vihaa käsittelevissä kohtauksissa. Harryn ajatusmaailmaa ja tunteiden tuomia ristiriitoja ei saada esille tarpeeksi selvästi. Ja jos näin voi sanoa Harryn hahmo on elokuvissa hitusen liian yksinkertainen. Kirjojen myötä Harry on jakanut mielipiteitä kitisevästä teinistä rohkeaan selviytyjään asti. Elokuvissa Harryn hahmosta puuttuu moniulotteisuus.
Koko elokuvasaaga on kuitenkin tähän asti ollut melkoinen kasvutarina pääkolmikon kohdalta, ja heidän kehittymistään näyttelijöinä on mukava seurata.
Evanna Lynch ja Helena Bonham Carter tekevät molemmat nappisuorituksen omissa rooleissaan. Olin lyhyesti ilmaistuna riemuissani Evanna Lynchin osuudesta elokuvassa. Ensimmäistä kertaa Potter-elokuvissa joku näyttelijä vastaa prikulleen omaa mielukuvaani kirjan hahmosta. Evannasta löytyy juuri oikeanlaista persoonallisuutta ja kykyä tuoda roolihahmoon jotain itsestään. Nämä kaksi edellä mainittua näyttelijää ansaitsevat molemmat yhden tähden elokuvan pisteytyksessä.
Elokuva on ehdottomasti synkin tähän mennessä ilmestyneistä. Siinä missä kirja käsitteli muita kirjoja enemmän ihmissuhteita ja tunteita, elokuva keskittyy lähinnä synkän ja dramaattisen ilmapiirin luomiseen.
Suurin toiveeni Harry Potter -elokuvien suhteen olisi, että yhteen elokuvaan keskityttäisiin todellisella tarkkavaisuudella, unohdettaisiin elokuvan tuotto ja työstettäisiin elokuvaa tasan niin kauan, että se olisi viimeistä piirrettään myöten täydellinen. Näin hienoista kirjoista pitäisi saada elokuvia, jotka antavat katsojalle vähän enemmän.
