TV-sarjoja on pidetty kevyehkönä viihteenä, jota ei voi mitenkään pitää vakavasti otettavana taiteena. 1990-luvulla ilmestynyt Fitz ratkaisee kuitenkin osoitti aikoinaan nuo parjaukset vääriksi olemalla tinkimätöntä jännitystä alusta loppuun, vahvalla psykologisella viritteellä varustettuna. Vuonna 1994 ensi-iltansa nähnyt toinen tuotantokausi on sitä samaa hienoa tavaraa kuin ensimmäinenkin kausi. Kausi sisältää kolme tarinaa, jotka jokainen käsittää kolme 50-minuutin pituista jaksoa. Nyt voidaan kuitenkin täysin rehellisesti sanoa, että laatu korvaa määrän.
Rikospsykologi Fitz (Coltrane elämänsä roolissa) elää taas yhteiselämää Judith-vaimonsa kanssa. Fitz tunnetaan ammattinsa taitavana mestarina, mutta ihmisenä aika vaikeana tapauksena. Hän polttaa ketjussa, kärsii uhkapeliriippuvuudesta ja alkoholipitoiset juomat ovat suurta herkkua. Suorasukaisuutensa ja itsepäisyytensä takia ihmissuhteet kärsivät aika pahasti. Heti kauden alussa Judith kyllästyy taas Fitzin tapoihin, joten hän pakkaa taas laukkunsa ja ottaa kuopuksen matkoihinsa, jättäen teini-iässä oleskelevan Mark-pojan Fitzin vastuulle. Samalla Manchesterin poliisi tarvitsee apua kinkkisissä murhatapauksissa.
Ensimmäisen kauden tapaan tämäkin kausi on psykologisesti hyvin vahvaa ja häiritsevää tavaraa. Tavallisesta dekkarikaavasta poiketen pohjimmainen kysymys on perinteisen “kuka” -kysymyksestä poiketen “miksi”. Jaksot täytyy melkein ahmia yhdeltä istumalta, sillä sen verran jännittävästä menosta on kysymys. Alkuun kausi vaikuttaa perinteisyytensä vuoksi hieman ensimmäistä kautta huonommalta, mutta päästessään vauhtiin se pääsee samalle tasolle ja hieno päätösosa melkein nostaa sen edeltäjäänsä korkeammalle.
Arkinen tunnelma ja samaistuttavat hahmot ovat sarjan tärkeitä tukipilareita, mutta tärkein on kuitenkin ehdottomasti Robbie Coltranen uskomattoman hieno roolisuoriotus, jonka hehkutusta pursuu suunnasta jos toisesta. Täytyypä sanoa, etteivät kehut ole turhaan tulleet. Uskomatonta eläytymistä on luvassa, kun katselee Coltranen uran hienointa vetoa. Muutkin näyttelijät loistavat sivuosissa, varsinkin Geraldine Somerville Fitziä ymmärtävänä naispoliisina sekä Lorcan Cranitch kovanaamaa esittävänä kyttänä. Tosiasia kuitenkin on, että Coltrane jättää upeudellaan varjoonsa muut sarjan tähdet. Vierailevina tähtinä nähdään mm. Robert Carlyle ja Samantha Morton, joista varsinkin ensimmäinen vetää vakuuttavan show’n.
Sitä samaa laadukasta rikosdraamaa on luvassa kuin mitä ensimmäinenkin kausi tarjosi. Samaistuttavan arkinen tunnelma, ajattelemaan pistävät tarinat ja mukana oleva mukava annos terävää huumoria tekevät Fitz ratkaisee -sarjasta jo muiden mainittujen ansioiden lisäksi tästä Britti-sarjasta ainutlaatuisen helmen, jonka ääreen tulee varmasti palattua vielä monta kertaa.
